|
Post by Melle on Mar 29, 2014 15:46:59 GMT
Jolanda Garnett SE:n päiväkirja on tarkoitettu hoitajalle tarinoiden kirjoittamiseen. Hoito-ohjeita- ruskea yleissatula esteille ja maastoon, kouluratsastukseen tummanruskea koulusatula - esteille jännesuojat, maastoon pintelit - lampaankarvaromaani aina satulan alle ! - jos Karkki hikoaa liikutuksessa, sille tulee laittaa ratsastuksen jälkeen kaulakappaleellinen fleeceloimi talliin - sateella sadeloimi, yli -10 asteen pakkasella toppaloimi
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Mar 30, 2014 20:10:56 GMT
Minulla oli pitkä koulupäivä takana. Olin saanut kaikki tehtävät tehtyä ja suuntasin tallille. Kentällä oli meneillään illan viimeinen ratsastustunti, mutta onnekseni Karkki ei ollut tunnilla. Lähdin hakemaan tammaa tarhasta. Tällä kertaa sain sen helposti kiinni, sillä minulla oli porkkanaa mukana. Tamma oli niin kurainen, että päätin harjata sen pihalla. Ja aurinkokin paistoi vielä mukavasti. Talutin tamman tallin pihaan ja sidoin sen kiinni. Hain harjat tallista ja rupesin harjaamaan ponia. Tamma näytti nauttivan. Sain Karkin hännän ja harjan selvitettyä ja enimmät liat harjattua, kun tuntilaiset taluttivat ratsujaan talliin. Muiden hevosten kadottua talliin, tamma aloitti levottoman pyörimisen ja muiden perään huutelun. Harjasin Karkin loppuun pihalla, mikä ei muuten ollut huono idea, sillä se pölisi mahdottomasti. Kun tamma viimein oli puhdas, otin harjat mukaani ja talutin Karkin karsinaansa. Hain varustehuoneesta Karkin suitset ja satulan. Jätin satulan karsinan eteen telineeseen ja menin karsinaan pukemaan tammalle suitset päähän. Kun hain satulan telineestä, tamma käänsi minulle heti takapuolensa ja painoi korvat luimuun. Menin satulan kanssa Karkin luokse ja se yritti kääntyä pois päin. Sain napattua kuitenkin ohjasta kiinni, eikä tamma päässyt livistämään. Nostin satulan sen selkään ja laskin vyön alas. Karkki irvisteli jo tässä vaiheessa, ja kun rupesin laittamaan vyötä kiinni se näykki ilmaa minua kohti. Komensin Karkkia ja se lopetti näykkimisen, mutta jatkoi irvistelyä. Hain varustehuoneesta itselleni kypärän lainalle ja otin mukaani esteraipan. Hain Karkin karsinasta ja talutin sen kentälle. Suljin kentän portin ja vein tamman kentän keskelle. Kiristin vielä vyötä ja mittasin jalustimet sopivan mittaisiksi. Sitten nousin Karkin selkään. Tamma seisoi nätisti paikoillaan koko ajan. Kehuin sitä ja pyysin liikkeelle. Ohjasin Karkin uralle ja annoin sen kävellä pitkin ohjin. Kun olimme kävelleet jonkun aikaa, otin ohjat käteen. Rupesin tekemään isoja voltteja ja pysähdyksiä. Pysähdyksistä minulla oli pieniä hankaluuksia saada tammaa välillä liikkeelle, sillä se tuntui jumahtaneen paikalleen. Käänsin sen kuitenkin vain toiseen suuntaan ja matka taas jatkui. Teimme muutamat pohkeenväistöt molempiin suuntiin. Siirsin tamman kevyeen raviin. Se yritti pysähdellä ja painoi korvat luimuun, kun en antanutkaan pysähtyä. Tein ravissa voltteja ja ympyröitä, sekä ratsastin vähän uran sisäpuolella saadakseni tamman suorilla urilla kunnolla suoraksi. Tamma yritti vähän nakella päätään. En antanut sille kuitenkaan ohjia nyppimisestä ja nakkelusta huolimatta, vaan ratsastin päättäväisesti eteenpäin eikä tamma viitsinyt kauaa jatkaa. Tunsin kuinka Karkki rupesi keskittymään allani apuihini ja sen ravi tuntui selkään melko hyvältä. Se rupesi myös pysymään peräänannossa melko hyvin. Siirsin tamman käyntiin ja kehuin sitä. Annoin hetken kävelytauon. Kävelyn aikana päätin että tänään emme laukkaa vaan yritän saada tamman käynnissä ja ravissa toimimaan hyvin. Keräsin ohjat uudelleen. Pyysin Karkin raviin. Jouduin oikein keskittymään ratsastamiseen, että sain tamman takaisin peräänantoon ja liikkumaan nätisti. Teimme kolmikaarisia kiemurauria ja ravipohkeenväistöä. Karkki tuli ravissa erittäin hyväksi, joten siirsin sen käyntiin. Olemme molemmat hieman hikisiä, joten päätin päättää hyvin loppuneen ensimmäisen ratsastuskerran tähän. Laskeuduin Karkin selästä ja nostin jalustimet. Löysäsin vyötä hieman ja tamma aivan huokasi helpotuksesta. Avasin kentän portin ja talutin Karkin pois kentältä. Lähdimme vielä metsään loppukävelyjen ajaksa talutellen. Tamma käveli nätisti vierelläni ja pärskähteli. Löysäsin suitsien turparemmiä ja annoin Karkille muutaman heppanamin. Kävimme tekemässä noin kahdenkymmenen minuutin kävelyn ja kun palasimme tallille, aurinko oli melkein laskenut. Ilma rupesi viilenemään. Vein Karkin karsinaansa. Otin varusteet pois. Harjasin Karkin vielä hyväksi. Kävin pesemässä kuolaimet ja vein Karkin varusteet paikoilleen. Otin mukaani fleeceloimen, jonka laitoin tammalle. Kiinnitin kaikki soljet huolellisesti ja toivoin loimen pysyvän tällä kertaa tamman päällä. Annoin Karkille vielä porkkanaa ja rapsuttelin sitä. Samalla tarkistin että sen karsinassa oli kaikki ok. Päätin puhdistaa vesi- ja juomakupin, sillä ne olivat hieman likaiset. Sain tähän toimenpiteeseen uteliaan apurin, joka yritti napata pesuharjan kädestäni siinä kerran onnistuenkin ja harjaa ilkikurisesti suussaan heiluttaen. En voinut kun nauraa tammalle. Harjan sain takaisin antamalla vaihtokaupassa Karkille vielä palan porkkanaa. Pesin kupit loppuun ja vein välineet paikoilleen. Kävin vielä Karkin luona juttelemassa sille. Juuri kun olin lähdössä tallista, tultiin sinne tekemään iltatallia, joten autoin hevosten heinien jaossa ja ruokkimisessa. Kun kaikki oli kunnossa, lähdin kotiin. Aurinko oli kerinnyt jo laskea ja oli melko viileää. Olin erittäin tyytyväinen päivän ratsastukseen, sillä sain Karkin toimimaan käynnissä ja ravissa melko hyvin, vaikka se minua aluksi yrittikin kokeilla. Olipas hyvä idea harjailla Karkki pihamaalla, pöly kun ei tee talli ilmallekaan kovin hyvää! Vaikutat käsittelevän Karkkia juuri sen vaatimalla tavalla; olet sopivan napakka etkä anna ponin vedättää sinua minne sattuu.. Karkki kun tuuppaa sillointällöin olemaan hieman jukuripäinen. Hienoa on myös se, että sait ratsastettua Karkin kuuliaiseksi sekä peräänantoon, sillä nuorelle ponille onkin eritysen tärkeä asia, että sitä ratsastetaan juurikin oikealla tavalla
Kiitos muuten avustasi iltatallissa, olin myös miltei puulla päähän lyöty, sillä Karkin juoma- ja ruoka-astiat lähes kiilsivät puhtauttaan jakaessani iltaruokia, hyvä Miley!
Tarinasi oli mukavaa luettavaa ja oli erittäin kiva lukea täsmällistä kirjoitusta siitä, kuinka Karkki allasi ratsastaessa toimi. Kuvailit tarinassasi sopivan tarkasti tekemäsi asiat ja jäänkin odottelemaan mielenkiinnolla, kuinka teillä lähtee tamman kanssa sujumaan !
Tästä tarinasta saat 20ve tallikaappiisi.
Terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Mar 31, 2014 20:19:36 GMT
Istuin historian tunnilla koulussa ja ajatukseni olivat jo tämän päivän tallille menossa. Tunti oli päivän viimeinen eikä aihekaan ollut kovin kiinnostava. Olin uppoutunut omiin ajatuksiini, kun kello soi tunnin loppumisen merkiksi. Säpsähdin todellisuuteen ja pakkasin tavarani. Kiirehdin kohti bussia, etten myöhästyisi siitä. Historian opettaja piti taas tavalliseen tapaansa aivan viimeiseen minuuttiin asti.. Jäin bussista kotini edessä ja kävelin reippaasti sisälle. Heitin koululaukun huoneeni nurkkaan ja vaihdoin tallivaatteet päälleni. Nappasin keittiöstä mennessäni leivän mukaani ja huudin muille kotona olijoille lähteväni tallille. Kävelin tallia kohti samalla välipalaani syöden. Keli oli mukava. Ajattelin, että voisin mennä Karkin kanssa tänään maastoilemaan. Melle oli kertonut minulle ensimmäisenä päivänä tallia esitellessään lähellä sijaitsevasta hiekkarannasta, jonne mieleni teki mennä katsomaan. Pian talli rupesikin jo näkymään. Kiristin tahtiani ja kävelin suoraan tarhoille Karkkia katsomaan. Se nukkui tarhan peräkulmassa päätään roikottaen, joten annoin sen olla ja menin talliin katsomaan. Päätin siivota Karkin harjaboksin. Hain sen varustehuoneesta ja kävelin pihalle. Kaadoin boksin sisällön maahan kuivaan paikkaan ja puristelin pohjalta roskat. Putsailin harjoista niihin jääneet karvat ja liat ja laitoin ne takaisin harjalaatikkoon. Sitten vein Karkin harjat valmiiksi karsinan eteen ja hain riimunnarun. Lähdin metsästämään Karkkia tarhasta. Tamma nuokkui edelleen tarhan peräkulmassa. Lähdin kävelemään sitä kohti samalla jutustellen, ettei se pelästyisi minua. Karkki raotti silmäänsä, muttei hievahtanutkaan. Sain sen helposti kiinni. Juttelin ja rapsuttelin tammaa hetken ennen kuin lähdin viemään sitä talliin. Tamma lähti mukaani hieman vastahakoisesti ja itseään venytellen. Vein tamman karsinaansa ja rupesin harjaamaan sitä. Onneksi Karkki oli tänään melko puhdas ja valmiiksi, eikä minulla ollut kauhea työ sen harjaamisessa. Kun Karkki oli harjattu, sidoin sen kiinni ja kävin hakemassa suitset ja satulan varustehuoneesta. Laitoin tammalle satulan ensin. Nyt se ei päässyt kääntämään takapuoltaan minulle. Vyötä kiristäessä tamma esitteli vähän hampaitaan ja luimisteli. Sitten puin suitset Karkille. Kävin hakemassa vielä kypäräni ja raipan varoiksi mukaani. Hain tamman karsinasta ja talutin sen tallin pihaan. Kokeilin vielä, että satulavyö on tarpeeksi tiukalla. Sitten laskin jalustimet ja nousin jakkaralta tamman kyytiin. Pyysin Karkkia liikkeelle. Se lähti hieman vastahakoisesti kävelemään, mutta korvat nousivat pystyyn ja tamman olemus valpastui, kun käänsin sen rannalle menevälle tielle. Annoin tamman kävellä omaan tahtiinsa puolipitkin ohjin ja nautin maisemista. Ei mennyt kovin kun saavuimmekin jo rannalle. Vesi oli vielä paikoitellen vähän jäässä, mutta sulaa varmasti hyvin pian. Tänne tulemme varmasti Karkin kanssa kesällä nauttimaan vedestä ja lämmöstä! Rannalta jatkui mukavan näköinen hiekkatie, jota pitkin lähdimme jatkamaan. Keräsin ohjan kunnolla käteen ja pyysin Karkin raviin. Ravasimme melko pitkään ja tamma tuntui aivan hyvältä. Se liikkui itsestään hyvässä tahdissa eikä tarvinnut aivan kauheasti pyydellä. Tie kiemurteli mukavasti puiden lomassa. Kohta saavuimme peltoaukealle, joiden keskellä hiekkatie jatkui melkein niin pitkälle kuin saattoi nähdä. Näytti erittäin mahtavalta laukkasuoralta! Takaisin tullessa voisimme varmasti laukata tällä suoralla, jos siinä ei ole routakuoppia. Ravailimme reipasta ravia pitkän suoran päähän, jossa hidastimme käyntiin ja käännyimme takaisin päin. Kun käännyimme, tamma rupesi tanssimaan allani eikä olisi malttanut millään kävellä askeltakaan. Tein muutaman pysähdyksen ja kun sain tamman kävelemään edes muutaman askeleen ennen tanssimisen jatkumista, annoin sille merkin siirtyä laukkaan. Tamma singahti vauhtiin ja vaikka olinkin varautunut siihen että Karkki saattaa lähteä lujaa, niin vauhti tuli silti hieman yllätyksenä. Tie oli erittäin hyvässä kunnossa, joten annoin Karkin laukata pätkän reipasta laukkaa. Sitten rupesin hidastamaan laukan tahtia ja sainkin tamman aika hyvin taas kuulolle. Olisi se toki vähän vielä rauhallisemmin mennä, mutta en antanut asian haitata vaan annoin Karkin nauttia menosta. Sitten siirsin tamman raviin ja jatkoimme reipasta ravia. Tamma pärskähti muutaman kerran tyytyväisenä ja taputtelin sitä. Siirsin Karkin käyntiin hieman ennen hiekkarantaa. Kävelimme rannalla hetken ja jatkoimme sitten matkaa puolipitkin ohjin käynnissä tallia kohti. Ei mennyt kauaakaan kun olimme tallin pihassa. Pysäytin Karkin ja taputin sitä kiitokseksi mahtavasta lenkistä. Taisimme molemmat nauttia siitä. Laskeuduin alas ja nostin jalustimet. Huomasin, että Karkki oli hionnut hieman. Löysäsin satulavyötä ja talutin tamman karsinaansa. Otin siltä varusteet pois ja harjasin sen. Kävin pesemässä kuolaimet ja viemässä varusteet paikoilleen. Otin Karkille fleeceloimen ja porkkanan. En meinannut keritä karsinan ovesta edes sisälle, kun Karkki näki porkkanansa ja tuli ottamaan sen. Tamman tyytyväisenä rouskutellessa laitoin sille loimen päälle. Katsoin kelloa ja se oli jo niin paljon että muutkin hevoset otettaisiin kohta sisälle. Päätin jättää Karkin karsinaan kuivamaan. Hain sille vähän heinää ajan kuluksi ja rapsuttelin vielä ennen lähtöä. Vein loput tavarat paikoilleen ja tarkistin kaiken olevan jäljiltäni kunnossa. Sitten lähdin kävelemään kotia kohti ja läksyjen kimppuun Olipas kivaa vaihtelua Karkille päästä maastoilemaan kunnolla! Ratsastit sitä maastossa mukavan taitavasti, sillä Karkilla taitaa olla hieman kevättä rinnassa kun se on noin innostunut! Sekun tuppaa joskus maastossa varsin laiskottelemaan ja monesti olen joutunut sitä jopa hoputtamaan.. Noh, jokatapauksessa hienoa, että Karkilta on löytynyt vireämpi vaihde päälle
Oikein mukava tarina jälleen, tosin kannattaa kiinnittää huomiota hieman sujuvuuteen: esimerkiksi ''Katsoin kelloa ja se oli jo niin paljon että muutkin hevoset otettaisiin kohta sisälle. Päätin jättää karkin karsinaan kuivumaan. '' Lauseista saa hieman sujuvamman kuuloisia jos väliin lisää vaikka joten, jolloin lause kuulostaa tältä: ''Katsoin kelloa ja se oli jo niin paljon että muutkin hevoset otettaisiin kohta sisälle joten päätin jättää karkin karsinaan kuivumaan. '' Sinun ei tietenkään tarvitse mukailla kirjoitustyyliä minun sanomani perusteella suuntaan tai toiseen, mutta tämä nyt oli vain tällainen pikkuvinkki (:
Tarinastasi saat 19ve (lisäilen ne illemmalla kaappiisi)
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Mar 31, 2014 21:05:00 GMT
Extra-tehtävä : Karkureissulla Pyöräillessäni tallille oli niin kauhea tuuli, etten meinannut päästä eteenpäin. Päästessäni tallin pihaan olin jo aivan hiestä märkä. Jätin pyörän parkkiin ja menin hakemaan tallista riimunnarun. Suuntasin kohti Karkin tarhaa, jossa se odotteli jo portilla päästäkseen pois tuulesta. Sain tamman helposti kiinni ja talutin sen karsinaansa. Lähdin hakemaan harjoja ja ratsastustavaroita varustehuoneesta. Etsiessäni kadonnutta ratsastushanskaani, tallin puolelta kuului epäilyttävää kolinaa. Ajattelin Karkin potkivan ovea tai osoittavan muuten mieltään, olihan se tallissa yksin. Minulla meni jonkun aikaa löytää kadonnut hanskani, sillä se oli pudonnut patterin väliin. Sitten jouduin vielä onkimaan sen sieltä pois. Kun sain viimein kaikki tavarat kasaan, lähdin takaisin Karkin karsinaa kohti. Karsinan lähestyessä minua odotti kauhea näky. En ollut sulkenut ovea tarpeeksi huolellisesti ja Karkki oli saanut sen auki. Se oli tietenkin lähtenyt omille teilleen. Laskin nopeasti tavarat käsistäni. Karkin jaloista oli tullut purua käytävälle ja jäljet näyttivät johtavan kohta ulko-ovea. Suuntasin siis pihalle. Tallin piha oli niin täynnä kavionjälkiä, että niitä olisi turha yrittää seurata. Tallissa ei ollut lisäkseni ketään eikä pihallakaan näkynyt ketään, joten en saanut kenestäkään edes karkurin pyydystysapua. Ajattelin, että tamma olisi mennyt kavereiden luo ja lähdin katsomaan tarhojen suuntaan. Muut hevoset söivät päiväheiniään tyytyväisinä, mutta Karkkia ei näkynyt missään. Kiertelin tallin aluetta ja huutelin tammaa. Sitä ei näkynyt missään. Tuntui niinkun maa olisi niellyt tamman. Aikani ilman tulosta tammaa etsittyäni näin metsään maastopolulle menevät tuoreen näköiset jäljet. Rupesin pelkäämään, että Karkki olisi lähtenyt sinne. Ei sitä tallinkaan alueella näkynyt. Päätin hakea kauraa sankoon saadakseni tamman kiinni löydettyäni sen. Lähdin suuntaamaan rehuvarastoa kohti. Tuuli oli kiihtynyt entisestään ja tallin nurkissa aivan vinkui ja ulisi. Rehuvaraston ovi oli raollaan. Tuuli riepotti ovea edes takaisin. Menin varastoon sisälle ja suljin oven perässäni. Otin sangon oven läheltä käteeni ja menin kauralaarin luo. Ihmettelin minkä takia rehuvarasto oli niin sotkuinen, yleensä kun kaikki on niin hyvässä järjestyksessä. Jäädessäni asiaa miettimään, rupesin samalla kuuntelemaan asiaan kuulumatonta ääntä. Takaani kuului selvää rouskutusta. Käännyin ympäri ja helpotuin suuresti. Karkki söi tyytyväisenä heiniä rehuvaraston pimiässä nurkassa. En ollut huomannut sitä heti, sillä en ollut laittanut varastoon valoja ollenkaan. Väkirehut olivat onneksi hyvin kannellisissa laareissa, eikä Karkki ollut päässyt niihin käsiksi. Muuten se oli kyllä pistänyt tavaroita uuteen järjestykseen sillä kaikki oli aivan sekaisin. Kävin pyydystämässä tamman heinäkasalta, mistä se antoi melko helposti kiinni. Talutin Karkin rehuvaraston ovelle. Sen avatessani tuuli melkein tempaisi sen mukaansa. Mietin, millä tamma oli uskaltanut tulla heiluvasta ovesta sisälle. Vein Karkin karsinaansa ja tällä kertaa suljin oven erittäin huolellisesti. Menin takaisin rehuvarastoon katsomaan Karkin aiheuttamia tuhoja. Järjestelin tavarat paikoilleen. Karkki ei ollut onneksi saanut mitään hajalle eikä ilmeisesti löytänyt muuta syötävää kuin heinät. Kun sain rehuvaraston siivottua, menin takaisin Karkin luo. Rupesin harjaamaan sitä. Huomasin tamman etujalassa olevan haavan, joka oli ilmeisesti tullut sen karkureissun tiimellyksessä. Vein Karkin pesupaikalle, että saisin haavan hoidettua kunnolla. Laitoin Karkin molemmilta puolilta kiinni pesupaikalle. Rupesin päästämään letkusta kädenlämpöistä vettä ja pesin haavan huolellisesti. Hain puhtaan pyyhkeen ja kuivasin alueen. Suihkutin haavan päälle tervalaastaria. Haava oli sen verran pieni eikä se ollut kovin syväkään, joten en peittänyt sitä millään. Seuraisin tilannetta lähipäivinä tallilla käydessäni ja laittaisin Mellelle lapun karsinan oveen. Hän voisi tarkistaa illalla vielä tilanteen. Vein tamman takaisin karsinaan ja harjasin sen loppuun. Kun Karkki oli puhdas, vilkaisin kelloon. Aika oli mennyt kaiken ylimääräisen kanssa niin nopeasti, että en kerkiäisi enään ratsastaa. Vein tamman siis takaisin tarhaan. Kirjoitin karsinan oveen lapun haavasta. Sitten vein kaikki tavarat vielä paikoilleen ja siivosin jälkeni. Lähdin pyöräilemään kotiinpäin ja nyt minulle oli onnekseni myötätuuli (: Hui! Eilen tosiaan tuuli aivan kamalan voimakkaasti, joten en yhtään ihmettele jos pyöräileminen tallille tuotti hieman suurempiakin vaikeuksia Onneksi Karkki löytyi kohtuullisen turvallisesta paikasta, eikä ollut ehtinyt vedellä suihinsa väkirehuja tai kauroja... silloin tilanne olisi voinut olla pahempikin ! Hoitele tuota haavaa sen jalassa muutamien päivien ajan ja mikäli se alkaa turvottamaan tai lämpöilemään niin ilmoita siitä välittömästi minulle.
Oikein mielenkiintoinen tarina jälleen kerran, sujuvuuteen olisit toki voinut tässäkin kiinnittää eniten huomiota, mutta ei se paljoa lukukokemusta haitannut! Extra -tehtävät voi myös sisällyttää hoitotarinoihin mikäli niikseen haluaa.
Tästäpä tallikaappiisi kilahtaa 16ve sekä extra -merkki! (lisäilen ne jälleen hieman myöhemmin illalla, päivitellessäni sivut)
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 1, 2014 10:42:23 GMT
Extra-tehtävä : Muksahdus Minulla oli vapaapäivä, joten kerkesin jo aamupäivästä tallille. Tänään ehtisin tehdä Karkin kanssa pitkän maastolenkin! Kävelin reippain askelin tallia kohti. Suuntasin ensin talliin. Karkin karsinaa ei oltu vielä keritty siivoamaan, joten hain kottikärryt ja talikon. Siivosin karsinan ja kävin tyhjäämässä kärryt lantalaan. Toin karsinaan vähän uusia kuivikkeita. Päätin pesaista vielä vesikipon. Vein tavarat paikoilleen ja otin riimunnarun. Lähdin metsästämään Karkkia tarhasta. Karkki ja Ferra leikkivät juuri keskenään, eikä kumpikaan kiinnostunut tulostani. Sain tosin kaksi kaveria melko nopeasti, kun kaivoin taskustani pussin ja rapisuttelin sitä. Annoit molemmille palat kuivattua leipää ja otin Karkin kiinni. Hätyytin Ferraa vähän kauemmas portista ja sain otettua Karkin portin raosta pihalle. Talutin sen karsinaan. Sidoin tamman varmuuden vuoksi kiinni, sillä se vaikutti vähän rauhattomalta. Hain Karkin harjat ja rupesin harjaamaan sitä. Selvitin harjan ja hännän. Päätin tehdä sen harjaan letin. Sitten hain Karkin satulan ja suitset. Satulavyönkiristämisessä tamma tavalliseen tapaansa näytti vähän hapanta naamaa, mutta muuten se oli erittäin nätisti. Hain vielä kypäräni ja raipan. Talutin tamman pihalle. Kokeilin vielä, että satulavyö on tarpeeksi kireällä. Laskin jalustimet ja nousin tuolilta Karkin selkään. Pyysin tamman käyntiin ja lähdimme kävelemään kohti mukavan näköistä metsätietä. Kävelimme hyvän tovin puolipitkin ohjin, kunnes keräsin ohjat kunnolla käteeni ja pyysin tamman rauhalliseen raviin. Ravailimme tietä pitkin ja linnut lauloivat. Nautin kevätilmasta ja Karkkikin tuntui tykkäävän. Tulimme mukavan oloiselle hiekkasuoralle, jossa voisimme laukata. Siirsin tamman käyntiin ja valmistelin laukkaa. Kun tamma tuntui keskittyvän kävelemiseen, siirsin sen laukkaan. Laukkasimme pätkän matkaa rauhallista, hyvää laukkaa. Annoin sitten Karkin laukata vähän vapaammin ja nousin kevyeen istuntaan. Maisemat vaihtuivat hetkessä. Yhtäkkiä edessä olevasta puskasta hyppäsi jänis tiellemme ja Karkki säikähti sitä. Se löi liinat kiinni ja teki u-käännöksen takaisin tallia kohti. En ollut tietenkään varautunut tähän ja jatkoin matkaani yksin siihen suuntaan mihin äsken olimme menossa. Kun kerkesin tajuta olevani maassa, tamma laukkasi jo kaukana tallia kohti. Kaivoin puhelimen taskustani ja soitin Mellelle. Kerroin tapahtuneesta ja pyysin ottamaan Karkin kiinni ja laittamaan karsinaan. Tulisin kävellen kohta perästä ja lähtisimme tamman kanssa vielä jäähdyttelemään. Se luultavasti nimittäin menisi kovaa tallille asti. Toivottavasti ohjat tai jalustimet eivät tartu matkalla mihinkään.. Lähdin kävelemään reippaasti tallia kohti. Olisin voinut juosta muuten takaisin, mutta äskeisin tippumisen jäljistä takapuoleni oli hieman hellänä ja käveleminenkin tuntui ikävältä. Pääsin viimein takaisin tallin pihaan ja kävelin Karkin karsinalle. Otin tamman karsinasta ja talutin pihalle. Kiristin satulavyön, jota oli löysätty vähän. Nousin tuolilta uudelleen tamman selkään ja pyysin sen liikkeelle. Ohjasin tamman rannalle menevälle tielle ja pyysin rauhalliseen raviin. Ravailimme rannalle ja siellä pyysin tamman käyntiin. Käännyimme tallia kohti ja annoin Karkille puolipitkät ohjat. Kävelimme takaisin. Kun pääsimme tallille, tamma ei enään puhaltanut paljoa. Hikinen se tosin oli. Pysäytin Karkin ja laskeuduin selästä. Nostin jalustimet ja lyösäsin vyön. Talutin tamman karsinaan ja purin siltä varusteet. Laitoin riimun päähän ja talutin Karkin pesupaikalle. Pistin sen molemmilta puolilta kiinni ja rupesin päästämään letkusta lämmintä vettä. Huuhtelin tamman nopeasti kurasta ja hiestä. Sitten kuivasin sen hikiviilalla ja heitin fleeceloimen päälle. Vein tamman karsinaansa kuivamaan. Odotellessani tamman kuivumista, putsasin sen satulan. Vaihdoin puhtaan huovan ja pesin kurat pois. Tarkistin myös että suitset olivat puhtaat. Pihalla jaettiin tarhoihin juuri päiväheiniä, joten menin auttamaan. Kun heinät oli jaettu, tulin Karkin karsinalle. Otin fleeceloimen pois ja vein sen kuivamaan. Karkki ei ollut enää kuin vähän nihkeä, joten heitin sille fleecevuorellisen ulkoloimen päälle ja vein tarhaan myös syömään heiniään. Kävin viemässä loput tavarat paikoilleen ja siivosin jälkeni. Sitten lähdin kotiin parantelemaan mustelmiani Onneksi teille ei sattunut pahemmin ! Nyt vain muistat lepäillä kotona ja seurailla, ettei mikään paikka kipeydy putoamisen jäljiltä enään pahemmaksi. Karkki taisi onneksi selvitä ehjin nahoin, vaikkakin olihan se hieman märkä laukattuaan lähes tulkoon kilometrin kotia kohti ! Täytyy muuten kiittää avustasi heinien jakamisessa, kaikista tallitöistä kun tuppaa olemaan aina niin suuri apu Olisin mielelläni kuullut vieläkin tarkemmin esim. Miten Karkki ravasi ? (oliko se reipas/laiska/säikky/pörheä..) ja miten se käyttäytyi esimerkiksi pestessäsi sitä ?
Mukava extra-tehtävän suoritus, josta saat tallikaappiisi 17ve sekä extra -merkin! (lisäilen nämäkin tänään illemmalla:D)
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 1, 2014 11:18:15 GMT
Minulla oli tänään onnekseni lyhyt päivä koulussa. Serkkuni oli tulossa meille kylään ja hän halusi lähteä kanssani tallille katsomaan Karkkia. Olimme miettineet, että voisimme irtohypyttää Karkkia. Nyt kun meitä olisi kaksi niin se helpottaa hommaa. Koulupäivä loppui ja kävelin bussipysäkille odottamaan bussia. Se saapuikin melko pian ja pääsin lähtemään kotia kohti. Jäin talomme viereiselle pysäkille ja kävelin sisälle. Meillä ei ollut vielä muita kotona, joten rupesin tekemään ruokaa. Ruoka oli melkein valmista, kun ovikello soi. Menin avaamaan oven ja tervehdin serkkuani. Pyysin hänet sisään ja keittiöön odottamaan. Katoin meille pöytän ja söimme ruuan. Kävin vaihtamassa tallivaatteet päälle ja jätin keittiön pöydälle lapun, että loput ruuat saa syödä ja että olemme serkun kanssa tallilla. Lähdimme kävelemään tallia kohti. Matkalla serkkuni kyseli miljoona kysymystä tallista ja Karkista ja muusta, ja matka meni nopeasti kysymyksiin vastaillessa. Tallilla menimme suoraan tarhoille ja hevosia tapaamaan. Menimme Karkin tarhaan ja se tuli tervehtimään meitä. Serkkuni ihastui heti ponin olemukseen. Minua hymyilytti. Samaan olin itsekin silloin ihastunut. Kun olimme tervehtineet Karkkia, menimme kentälle tarkistamaan ettei siellä ole ketään. Kenttä oli tyhjä, joten rupesimme rakentamaan sinne irtohypytyskujaa, johon rakensimme kolme estettä. Kuja oli hetkessä valmis. Jätimme puomit ensin maahan. Lähdimme pyydästämään Karkkia tarhasta ja veimme sen karsinaan harjattavaksi. Hain varustehuoneesta suitset, joista otin ohjat pois sekä suojat. Pyysin serkkuani laittamaan tammalle suojat, kun itse suitsin sen. Sitten napsautin riimunnarun kuolaimeen kiinni ja talutin Karkin kentälle. Serkkuni sulkiessa portin kävelytin Karkkia. Sitten päästin sen irti ja annoin sen tutkia paikkoja. Kohta pyysimme Karkkia ravailemaan ja se ravaili nätisti ympäri kenttää. Ohjasimme sen muutaman kerran kujalle ravaamaan puomien yli. Sitten nostimme esteet pieniksi ristikoista ja pyysimme tammaa kujalle. Nyt se nosti jo ensimmäisen esteen jälkeen laukan ja liisi isolla ilmavaralla pienten esteiden yli. Pysäytimme tamman ja nostimme keskimmäisen ja viimeisen esteen pieniksi pystyiksi. Tamman meno oli esteiden yli erittäin helpon näköistä ja tamma heitteli kentän tyhjällä sivulla muutamia ilopukkeja. Nostimme kujan viimeisen esteen 60 senttiseksi ja pyysimme tammaa kujalle. Se ylitti esteet jälleen hyvällä ilmavaralla. Ensimmäinen este saisi pysyä ristikkona ja toinen pienenä pystynä, mutta viimeistä korotettaisiin. Nostin esteen 70 senttiseksi ja lisäsin sinne takapuomin saadakseni okserin. Tamma suoritti tehtävän edelleen helposti ja annoimme sen tulla muutaman kerran. Sitten nostimme esteen 80 senttiseksi ja tamma sai tulla muutaman kerran. Nyt se joutui jo keskittymään vähän hyppyyn, mutta tuli edelleen hienosti yli. Nostin esteen 90 senttiseksi ja pyysimme tamman hyppäämään sen kerran. Tamma hyppäsi onnistineesti, joten pysäytimme sen ja serkkuni meni Karkin luokse antamaan sille palan leipää ja kehumaan. Itse kävin sillä välin laskemassa kaikki esteet takaisin pieniksi ristikoiksi. Annoimme tamman tulla vielä muutaman kerran ristikot. Sitten rupesimme keräilemään kujaa pois Karkin samalla pössöttäen ja nauttien vapaudesta kentällä. Kun kuja oli kokonaan purettu, otin tamman kiinni. Serkkuni avasi kentän portin ja lähdimme kävelemään tietä pitkin. Kävimme vähässä matkassa kääntymässä ja kävelimme takaisin tallille. Veimme tamman karsinaan. Otimme siltä varusteet pois ja laitoimme riimun päähän. Hain porkkanan Karkille ja vein samalla varusteet paikoilleen. Harjasimme ponin vielä pikaisesti kuntoon ja veimme takaisin tarhaan. Kävimme siivoamassa vielä loput tavarat paikoilleen. Sitten lähdimme kävelemään kotia kohti ja serkkuni kehui koko matkan, kuinka mukava hoitohevonen minulla on. Noh, olihan se tänään näyttänytkin parhaat puolensa (: Karkki vaikutti kyllä super tyytyväiseltä tänään sitä katsellessani; esteiden hyppääminen taisi saada ponille paljon ajateltavaa sekä piristi kummasti ! Karkin jalka ei ole tainnut muuten oireilla sitten kuinkaan tuon pienen haaverin jäljiltä ? Ainakin eilen illalla kurkistaessani sitä, se vaikutti kohtuullisen normaalilta.
Muistathan muuten, ettei hevosta kannata koskaan taluttaa suoraan kuolaimesta, joten jatkossa jos taluttelet sitä narun kanssa, niin laita riimu suitsien päälle taikka taluta ohjista, jotta hevosen säikähtäessä se ei revi suupieliään. Jatkossa voit myös kylmätä Karkin jalat pesupaikalla aina hyppäämisen jälkeen
Oikein mukava tarina, joka oli kieliopillisesti kivaa luettavaa ! Virheitä ei lukiessa ainakaan paistanut silmään. Olet aivan super aktiivinen hoitaja, joten Karkki saa kyllä nyt aivan extra hyvää huolenpitoa ansiostasi, Miley Tästä tarinasta laitan kaappiisi 15ve hieman myöhemmin tänään.
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 3, 2014 20:37:39 GMT
Jäin koulubussista suoraan tallin tiehaaraan. Olin päässyt koulusta tänään aikaisin, joten kerkiäisin ratsastaa Karkilla vaikka se menisikin illan koulutiimin tunnille. Kävelin tien tallille auringon paistaessa. Maa on jo mukavan sulanut, eikä lunta ole juuri missään. Linnutkin rupeavat laulelemaan. Tällä päivälle olin suunnitellut koulutreeniä Karkin kanssa ja olin edellisenä iltana opetellut C-merkin kouluohjelman. Siinä olisi meille monta hyvää tehtävää harjoiteltavaksi ja joku päämäärä mitä kohti ratsastaa, ettei me köpöteltäisi vain päämäärättömästi ympäri kenttää. Suuntasin tallin vessaan vaihtamaan ratsastushousut ja kengät jalkaani, jonka jälkeen kävin viemässä koululaukkuni hoitojien nurkkaukseen. Otin riimunnarun käteeni ja kävelin tarhoille. Menin Karkin ja Ferran tarhalle ja huutelin heppoja. Ne lähtivät vähän laiskasti kävelemään luokseni. Karkilla ei ollut riimua päässä, joten kiersin tarhan etsien sen riimua. Riimu löytyi, mutta se oli hajonnut. Kävin viemässä riimun roskapönttöön ja hain tallista Karkille uuden riimun. Suuntasin takaisin tarhalla ja hepat odottelivat jo portilla. Menin tarhaan sisälle ja annoin molemmille palat kuivaa leipää. Sitten pistin Karkille riimun päähän ja kiinnitin narun. Pyysin Ferraa väistymään portilta hieman kauemmas ja otin Karkin pois tarhasta. Suljin tarhan portit ja vein Karkin karsinaan. Päästin tamman karsinaan irti ja aloin harjaamaan sitä. Se seisoi nätisti paikoillaan välillä minua uteliaasti haistellen ja tutkien. Kavioita putsatessa Karkki yritti nyppiä vähän jalkojaan, mutta lopetti kun komensin sitä. Kun tamma oli puhdas, kävin hakemassa varustehuoneesta satulan ja suitset. Laitoin suitset tammalle ensin, koska se oli karsinassa irti. Kun otin riimun pois päästä, Karkki yritti livistää, mutta sain pidettyä päästä kiinni ja suitsiminen sujui hyvin. Satulavyötä kiristäessä tamma vähän irvisteli, mutta olin jo tottunut siihen enkä jaksanut välittää. Laitoin ohjat jalustimien takaa ja kävin hakemassa varustehuoneesta kypärän, raipan ja hanskat. Kävelin takaisin Karkin karsinalle samalla pukien kypärää päähäni ja hanskoja käsiini. Avasin karsinan oven ja tamma oli jo tulossa pois karsinasta. Otin ohjat pois jalustimien takaa ja talutin tamman kentälle. Kentällä kiristin vielä satulavyötä ja laskin jalustimet. Nousin jakkaralta Karkin selkään. Otin ohjien päästä kiinni ja pyysin tammaa kävelemään. Kävelimme pitkin ohjin muutaman kierroksen, kunnes rupesin pikkuhiljaa keräilemään ohjia ja työstämään tammaa käynnissä. Aloitin tekemällä isoja ympyröitä ja pysähtyksiä. Pikkuhiljaa lisäsin myös peruutuksia ja pohkeenväistöjä. Karkki reagoi apuihini hyvin ja tuntui keskittyvän asiaan. Tein käynnissä vielä muutamat avotaivutukset molempiin suuntiin. Sitten siirsin tamman raviin. Ravi meinasi olla aluksi vähän kiireistä ja tahti meinasi olla vähän hukassa. Tein paljon käynti-ravi siirtymisiä siirtäen Karkin takaisin käyntiin ennen ravin tahdin karkaamista. Kun käynti-ravi siirtymiset sujuivat moitteettomasti ja sain ratsastettua ravin vähän paremmin tahdikkaaksi, lisäsin tehtävään veryttelylaukan. Laukkasin pieniä pätkiä siirtäen tamman sitten raviin tai käyntiin välillä pysähdyksiä tehden. Eteenpäin tamma lähti täsmällisesti pyynnöstä, pidätteet eivät meinanneet mennä aivan yhtä hyvin läpi. Vaihtelin suuntaa ja tein samalla kiemurauraa ja ympyröitä edelleen siirtymisiä jatkaen. Kun sain pidätteetkin menemään hyvin läpi, kehuin tammaa ja annoin sille pienen kävelytauon. Kävelytauon jälkeen rupeaisimme ratsastamaan C-merkin kouluohjelmaa ratsastaen sen ensin läpi ja sitte hioen vaikeita kohtia. Keräsin ohjat käteeni. Ratsastin tamman takaisin avuilleni. Se rupesi tuntumaan hyvältä allani ja liikkui pienilläkin avuilla. Siirtin Karkin raviin ja ratsastin harjoitusravissa keskihalkaisijaa pitkin tehden I:hin pysähdyksen. Pysähdys oli hieman hidas ja ehkä hitusen vino. Takaisin raviin siirtymisestä tuli sen sijaan erittäin hyvä. Keskihalkaisijan päästä ohjasin tamman oikeaan kierrokseen. M-kirjaimessa rupesin keventämään ja ohjasin Karkin lävistäjälle. Pyysin siltä tempon lisäystä ja tamma lähti lisäämään erittäin hienosti! Lävistäjän jälkeen istuin takaisin harjoitusraviin ja ratsastin uuden lävistäjän B:stä. Lävistäjän keskelle tuli 4 askelta käyntiä. Siirtyminen käyntiin oli hidas ja ennakoimme siirtoa niin, että taisi tulla vain 3 askelta. H-kirjaimessa tuli siirtyminen käyntiin. Siirtyminen tuntui selkään hyvältä ja oli tällä kertaa riittävän nopea. Rupesin valmistelemaan laukkaa ja C-kirjaimessa nostin laukan. Rupesin ratsastamaan laukkaa ja sainkin sen pienillä avuilla pyörimään hyvin. Ratsastin kaksi pääty-ympyrää laukkaa, jonka jälkeen laukka jatkui aina R-kirjaimeen asti. Siinä tuli siirtyminen harjoitusraviin. Siirtyminen oli hieman hidas, mutta se oli minun moka, sillä olin vähän myöhässä valmistelemassa. B-kirjaimesta tein täyskaarron takaisin R:ään ja M-kirjaimessa siirsin keskikäyntiin. Käynti meinasi olla hieman turhankin kiireistä pidättelyistä huolimatta. Rupesin valmistelemaan laukannostoa ja C-kirjaimesta tuli lähes täydellinen laukannosto. Jatkoimme laukkaa kaksi pääty-ympyrää ja jatkaen aina S:ään asti, jossa siirsin harjoitusraviin. Nyt pidätteet menivät hienosti läpi ja siirtymisestä tuli hyvä. E-kirjaimesta tein täyskaarron takaisin S:ään jatkaen harjoitusravia aina R-kirjaimeen saakka. R-kirjaimesta tuli lävistäjä S:ään, johon keskelle tuli pysähdys. Pysähdys oli nopea, jalat eivät olleet aivan tasan ja jouduin vähän korjaamaan, mutta nyt tamma otti pidätteet hyvin vastaan ja pysähtyi suoraan. Jatkoimme harjoitusravia S:stä vasemmalle ja L:stä kohti keskihalkaisijaa. Halkaisijan keskelle tuli pysähdys, joka oli lähes täydellinen. Taputin tammaa paljon ja annoin sille hetkeksi pitkät ohjat. Rata oli mielestäni hyvä ja tamma tuntui hyvältä ratsastaa. Jotain pientä hiomista meille jäi, mutta koska tamma tuntui niin hyvältä, päätin antaa asian olla tältä kertaa. Keräilin ohjat ja rupesin tekemään loppuveryttelyä. Ravailin tehden samalla vielä isoja ympyröitä ja antaen Karkille vähän pidempää ohjaa. Se venytti kaulaansa hyvin eteen alas. Kehuin tammaa paljon. Ravailimme muutaman kierroksen pitkin ohjin ja siirsin Karkin käyntiin. Se oli mielestäni ansainnut loppukävelyt maastossa, joten ohjasin sen pois kentältä ja tietä kohti. Kävelimme puolipitkin ohjin noin kymmenen minuuttia ja sitten käännyimme takaisin. Tallin pihassa pysäytin tamman ja taputin sitä. Laskeuduin selästä. Sitten löysäsin vyötä ja nostin jalustimet. Rapsuttelin Karkkia otsalta. Olin siihen erittäin tyytyväinen. Talutin Karkin karsinaan ja otin siltä varusteet pois. Kentällä oli vielä sen verran märkää, että hiekka oli tarrannut satulavyöhön kiinni, joten harjasin vyöstä hiekat pois ja putsasin sen. Pesin kuolaimet ja vein varusteet paikoilleen. Laitoin Karkille riimun päähän ja otin sen pesupaikalle. Laitoin tamman kiinni. Avasin vesiletkun ja Karkki säpsähti hieman, kun letku liikkui äkillisesti veden alkaessa tulla letkusta. Huuhtelin Karkin jalat ja se seisoi nätisti paikoillaan. Suljin hanan ja kerin letkun takaisin. Kävin hakemassa Karkille fleeceloimen päälle ja toin sille kiitokseksi palan porkkanaa. Annoin herkun Karkille ja loimitin sen. Sitten irroitin tamman pesupaikalta ja vein sen karsinaan. Hevosia ruvettiin ottamaan sisälle valmiiksi illan ensimmäisiä tuntia varten, joten autoin hommassa. Sen jälkeen hain koulukamani hoitajien nurkkauksesta. Kävin vielä vilkaisemassa Karkkia, joka nuokkui tyytyväisenä karsinassaan. Lähdin kävelemään kotia kohti. (: Aivan aluksi täytyy pahoitella sitä, etten ehtinyt kommentoimaan tarinaasi aikaisemmin ! Jokatapauksessa, tarinasi oli jo sujuvampaa luettavaa kuin edelliset sekä olit saanut yhdisteltyä joitain lauseita jo mukavasti toisiinsa, jolloin lukeminen on hieman helpompaa. Teillä on mennyt Karkin kanssa oikein hienosti; osaat käsitellä ponia juurikin sen vaatimalla tavalla, sillä se vaikuttaa tottelevan sinua mainiosti aina kun kiellät sitä tekemästä jotakin kiellettyä. Satuinpas kurkistamaan varustehuoneen ikkunasta muutaman kerran kentällä ja voi että miten hienosti Karkki allasi liikkuikaan, hyvä Miley! Tätä menoa olette kohta kouluratsastuskilpailuissa
Tästä saat tallikaappiisi 21ve.
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 3, 2014 21:41:02 GMT
Minulla oli ollut pitkä päivä takana ja pääsin tallille vasta myöhään. Luin tuntilistasta, että Karkki oli ollut tänään maastotunnilla, joten se pärjäisi liikutuksen osalla sillä tämän päivän. Ja pitäisihän sen jaksaa huomenna hypätä maastossa. Suuntasin Karkin karsinalle. Sille oli laitettu fleeceloimi päälle. Otin loimen pois ja harjasin tamman huolellisesti. Kun tamma oli harjattu, hain sen suitset ja puin ne Karkille. Talutin Karkin pihalle. Kävisimme pienehköllä kävelyllä ja samalla viettämässä yhteistä laatuaikaa. Lähdimme pientä polkua pitkin kävelemään. Karkki napsi kuusenhavuja suuhunsa tielle tulevista oksista ja sen hengitys rupesi tuoksumaan sen jälkeen mahtavalle. Mikäs sen mukavampi tapa viettää iltaa, kuin kävellä hiljaisessa metsässä. Vain Karkin kavioista kuului paikoitellen pientä ääntä. Kävelimme ehkä vartin, kunnes käännyimme. Alkoi jo ehkä hieman hämärtää, enkä haluaisi jäädä pimeään metsään. Matka tallille tuntui sujuvan nopeammin kuin menomatka, mutta Karkki malttoi hyvin kävellä vierelläni koko matkan. Kohta olimmekin jo tallilla ja vein Karkin karsinaan. Otin Karkilta suitset pois ja laitoin riimun päähän. Karsinoihin oli jaettu iltaheinät kävelymme aikana ja Karkki rupesi rouskuttelemaan niitä. Kävin pesemässä kuolaimet ja vein suitset paikoilleen. Toin Karkille vielä palan kuivaa leipää ja rapsuttelin sitä. Kello rupesi olemaan jo paljon, joten hyvästelin Karkin ja suuntasin kotiin. Odotan innolla huomista maastohyppelyä Olipas kivaa vaihtelua Karkille päästä vähän tuulettumaan kanssasi leppoisalle maastokävelylle mukavan raikkaaseen ja hämärtyvään iltaan. Oikein kiva pikku tarina, joka oli mukavaa vastapainoa pitkille kertomuksillesi!
Tästä heittelen tallikaappiisi 9ve.
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 3, 2014 21:41:54 GMT
Maastoestekurssi 5.4.2014
Kello oli vähän vaille kymmenen, kun kävelin Mellen taloa kohti. Onneksi oli melko kiva keli, eikä ainakaan sadetta oltu luvattu, sillä tänään olisi maastoestekurssi. Minua hieman jännitti, sillä en ollut ikuisuuksiin hypännyt maastoesteitä, eikä Karkkikaan ole vielä hirveän kokenut. Olin kertonut Mellelle pienestä jännityksestäni samalla, kun olin toivonut Karkkia kurssille ja hän oli luvannut, että voisimme halutessamme hypätä tällä kerralla vain pienimmät esteet. Se kuulosti mielestäni hyvältä, sillä haluan mielelläni jättää kurssista sekä itselleni että hevoselle hyvän kuvan ja onnistumisen tunteen.
Saavuin Mellen talolle ja astuin sisälle. Jätin kenkäni eteiseen ja takin naulakkoon. Melle tulikin jo vastaan ja kutsui peremmälle. Paikalla oli jo jonkun verran väkeä. Huh, en ollut aivan viimeinen, ajattelin, kun ovi kolahti kohta istuuduttuani. Kun kaikki olivat paikalla, Melle aloitti päivän toivottamalla kaikki tervetulleiksi ja kertomalla vielä hevoset millä kukin menisi. Sitte Melle piti teoriatunnin maastoesteistä ja yleisistä käytännöistä. Teorian jälkeen siirryimme syömään maittavan lounaan. Syötyäni hieman liikaa hyvää ruokaa, miten jaksaisin ratsastaa vatsa niin täynnä. Kun kaikki olivat syöneet, siirryimme pikkuhiljaa tallia kohti hoitelemaan heppoja kuntoon.
Karkki oli karsinassaan, joten hain sen harjat ja rupesin harjailemaan. Tamma tuli tervehtimään ovelle, mutta kääntyi sitten takaisin takaseinää kohti jatkaen nuokkumistaan. Harjasin tamman huolellisesti ja putsasin kaviot. Tamman ollessa puhdas kävin hakemassa sen kamat. Laitoin suojat jalkoihin ja suitset päähän. Sitten satuloin tamman. Se kesti vyön kiristämisen melko hyvin, eikä oikeastaan edes irvistellyt minulle. Kysyin siltä naurahtaen, että mikä sitä tänään vaivasi ja tamma katsoi minua vihaisesti, kuin olisi ymmärtänyt mitä sanoin. Kävin pukemassa kypärän, turvaliivin ja hanskat. Otin raipan käteeni ja menin Karkin karsinalle odottamaan.
“Noniin, rupeaisi näyttämään valmiilta. Voitte ruveta siirtymään pihalle ja nousta hevosten kyytiin. Älkää liikkuko vielä mihinkään, katsotaan ratsastusjärjestys.”, Melle ohjeisti meitä. Vuorollani talutin Karkin pihalle ja vein sen kaartoon. Kiristin vyön ja laskin jalustimet. Kiipesin tamman selkään ja jäimme paikoillemme odottamaan. Kun kaikki olivat valmiita, Melle huusi järjestyksen ja lähdimme hänen johdattamana kävelemään metsää kohti.
Hetken kuluttua kuului käsky kerätä ohjat kunnolla, kohta ravattaisiin. Kohta letka siirtyikin raviin. Karkki yritti muutaman kerran kiilata edellä menevän hevosen ohi, mutta kun en antanut sen poistua paikaltaan, se tyytyi kohtaloonsa hieman happamasti edellä menevän perässä ravaillen. Ravailimme hyvän tovin, kunnes kärjestä kuului huuto “Laukkaa!”, ja letka siirtyi rauhalliseen laukkaan. Hevoset pysyivät hyvin jonossa, eivätkä kiirehtineet. “Ja sitten takaisin raviin!”
Ravailimme maastoesteradan alkuun, jossa pysähdyimme. Melle käski meidät ympärilleen kaartoon, ettei hänen tarvitsisi huutaa ohjeita. Aloittaisimme hyppäämisen pienellä, lähes maassa olevalla koivutukilla yksitellen muutamaan kertaan. Sen jälkeen lisäämme esteen perään vähän matkan päässä olevan toisen pienehkön tukin. Vuorollani nostin laukan ja ohjasin Karkin kohti koivutukkia. Painoin pohkeet kiinni ja tamma hyppäsi melko varmasti yli. Toistin saman uudelleen. Sen jälkeen saimme tulla molemmat tukit. Karkki hyppäsi niinkuin vanha tekijä. Kehuin sitä.
Kaikkien mentyä tukit, jatkoimme matkaa vesiesteelle. Melle kertoi kuinka kukin siitä tulee, me emme Karkin kanssa hyppäisi, vaan menisimme “ramppia” pitkin veteen ja toisesta “rampista” pois. Toisella kerralla voisimme kokeilla hypätä vedestä pois matalasta kohtaa, mutta emme tällä kerralla hyppäisi veteen ollenkaan. Tulin ensimmäisen kerran vettä kohti käynnissä ja ohjasin Karkin “rampille”. Se katsoi hieman epäilevästi vettä, mutta pienellä rohkaisulla kahlasi reippaasti veden läpi. Tulimme uudelleen ravissa, nyt tamma meni jo varmemmin veteen, mutta katsoi sitä vielä hieman. Saimme tulla vielä kerran ja nyt hyppäsimme vedestä erittäin matalasta kohdasta pois. Kehuin tammaa kauheasti meidän onnistuttua.
Kaikkien mentyä vesieste, siirryimme portaiden luo. Portaita oli ensin kaksi ylös, vähän matkaa tasaista ja kaksi alas. Askelmat olivat myös melko leveät. Vuorollani ohjasin Karkin ravilla kohti estettä. Se nousi hyvin ensimmäiselle tasanteelle, mutta onnistui väistämään toisen, kun en ollut tarpeeksi hereillä. Aloitimme alusta ja nyt tehtävä sujui toivotulla tavalla. Muut kokeilivat vielä vaikeammatkin esteet, mutta me tyydyimme Karkin kanssa näihin.
Kun kaikki esteet oli katsottu läpi, menimme radan alkuun. Melle kertoi radan kulun. Minun ja Karkin rataan kuuluisi ensin koivutukki, sitten tukkikasa, portaat, tukki, vesieste ja pikkuisen korkeampi tukki takaisin “maaliin”. Vuorollani nostin laukan ja lähdimme matkaan Karkin kanssa. Ensimmäiset tukit sujuivat hyvin, portaille tuli vähän huono hyppy Karkin meinatessa kieltää, mutta rohkaisusta hypätessä kumminkin, tukki sujui hyvin, veteen laskeutuminen “ramppia” pitkin sujui laukassakin, vaikka itse vähän jännitin kyseistä juttua. Pääsimme vedestä hyppäämään myös ylös ongelmitta ja jatkoimme viimeiselle tukille. Karkki hyppäsi hienolla kaarella sen yli. Kehuin tammaa ja rupesin hidastamaan raviin. Muiden luona pysäytin Karkin. “Hienoa, teille piisaa tällä kertaa.”, Melle totesi.
Kun kaikki olivat hypänneet ratansa, järjestäydyimme takaisin jonoon ja lähdimme ravailemaan kohti tallia. Kaikilla oli naamallaan onnellinen hymy onnistuneen hyppyreissun ansiosta ja tunnelma oli erittäin iloinen. Ennen tallia otimme hevoset käyntiin ja annoimme kävellä loppumatkan. Tallin pihassa ratsastimme kaartoon ja kehuimme hevosia. Laskeuduin selästä ja löysäsin vyön. Nostin jalustimet ylös. Karkki yritti hinkata päätään minuun, mutta en antanut. Se oli melko hikinen. Talutin tamman karsinaan ja purin siltä kamat.
Suojat olivat niin kuraiset, että pesin ne ja vain kuivumaan. Vaihdoin satulaan puhtaan huovan ja pesun kuolaimet. Sitten vein kamat paikoilleen. Tuli minun vuoroni ottaa Karkki pesupaikalle. Huuhtelin sen pikaisesti lämpimällä vedellä ja kuivasin hikiviilalla. Karkki kuopi hieman, mutta seisoi muuten nätisti. Vein tamman takaisin karsinaan ja hain sille fleeceloimen päälle. Laitoin riimun tamman päähän ja annoin sille omenan. Sen Karkki oli totisesti ansainnut!
Kun kaikki hevoset oli purettu ja hoidettu, menimme Mellen talolle. Siellä katsoimme meistä kuvatut ratavideot ja annoimme niistä omat arviomme. Lopuksi Melle antoi kaikille palautteen kurssista. Lähdimme yhteistuumin vielä talliin vaihtamaan hevosille kuivat loimet päälle, ja sitten väki rupesikin pikkuhiljaa lähtemään kotia kohti. (:
Kiva että olitte mukana maastoestekurssilla ja tervetuloa uudelleen mukaan meidän tapahtumiimme ! Tässäpä olisi nyt lupailemaani palautetta hieman siitä, kuinka teillä sujui! Ratsastit Karkkia mukavan pehmeillä otteilla, mutta välillä olisin toivonut jämäkämpääkin otetta, vaikka ymmärsin kuitenkin varsin hyvin sen, että kun ennen jotakin esteitä sinua hieman jännitti, niin jäit hieman istuskelemaan satulaan, jolloin Karkki sai tilaisuuden vetäistä esteestä ohi tai yrittää kieltää. Olit kuitenkin todella rohkea, sillä ei ole Karkkikaan kovin montaa kertaa päässyt maastoesteradallemme hyppäämään ! Teillä sujui kuitenkin hyvin, radalla olisit voinut pitää hieman tasaisemman temmon päällä, mutta pääsitte jokaisesta esteestä kuitenkin kohtuullisen siististi ja sujuvasti ylitse, hienoa ! Tästä teidän onkin oikein hyvä jatkaa.
Tarinasi oli jo todella kivaa luettavaa ja lauseet olivat paljon sujuvampia ! Joitain kielivirheitä huomasin tekstissä olevan (esimerkiksi. ''ja vain kuivumaan'' --> ja vein kuivumaan sekä ''pesun kuolaimet'' --> pesin kuolaimet), mutta ei niitäkään häiritsevän paljon tekstistä kuitenkaan löytynyt ! Tästä tarinasta saat kaappiisi 22ve.
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 6, 2014 14:55:37 GMT
Extra-tehtävä : Villi maastolenkki Vapaapäivä ja aurinko paistoi! Mikäs sen ihanampaa kuin lähteä maastoon, ajattelin. Puin nopeasti tallikamat päälleni ja nappasin keittiöstä omenan mukaani. Ovella huikkasin lähteväni tallille. Lähdin kävelemään tietä pitkin samalla omenaani syöden. Aurinko lämmitti jo mukavasti selkää, vaikkei kello ollutkaa vielä kovin paljoa. Tallin katto rupesi pilkottamaan puiden lomasta. Tallille päästyäni suuntasin Karkin tarhalle. Se oli portilla notkumassa, joten annoin loput omenasta sille ja rapsuttelin tammaa hetken. Lähdin hakemaan tallista riimunnarua. Takaisin tarhalle päästyäni, otin Karkin kiinni ja häätyytin nyt myös portille tullutta Ferraa vähän kauemmaksi. Raotin porttia sen verran, että sain Karkin otettua ja sitten suljin portin nopeasti. Talutin Karkin talliin ja vein omaan karsinaansa, jossa päästin sen irti. Lähdin hakemaan Karkin harjoja varustehuoneesta. Tulin takaisin Karkin karsinalle ja otin kumisuan käteeni. Menin karsinaan sisälle ja rupesin harjaamaan tammaa. Kylläpä siitä lähtikin karvaa. Kun sain Karkin harjattua, putsasin sen kaviot. Sitten lähdin hakemaan varustehuoneesta kamoja. Otin suitset ja omat kamani, sillä tänään voisin mennä ilman satulaa! Lähdin takaisin Karkin karsinalle matkalla kypärää päähäni pukien. Puin Karkille suitset päähän ja pistin hanskat käteeni. Sitten talutin tamman pihalle. Nousin jakkaralta Karkin selkään. Onneksi se ei ole hirveän korkea, niin pääsin ilman suurempia ongelmia. Pyysin tammaa liikkeelle ja se lähti vähän laiskasti kävelemään. Ohjasin sen metsäpolulle ja annoin kävellä puolipitkin ohjin. Hetken käveltyämme keräsin ohjat kunnolla käteeni ja pyysin tammaa raviin. Se ei meinannut liikkua pohkeesta eteen, enkä ollut ottanut edes raippaa mukaan, että olisi saanut vähän muistuttaa. Sain Karkin kuitenkin raviin. Ravailimme pitkän pätkän ennen kuin hidastin Karkin takaisin käyntiin. Tamma tuntui mukavalta ja kun se oli vähän laiska, niin mukavampi mennä ilman satulaa. Lenkki teki mutkan takaisin tallia kohti ja kohta saavuimmekin mukavan oloisen pellon reunalle. Tässä olisi hyvä pohja laukata, ajattelin. Otin hiukan harjasta kiinni ja pyysin Karkin laukkaan. Se lähti nättiä laukkaa. Laukka kumminkin kiihtyi allani ja tunsin takapuoleeni, kun tamma kiihdytti vauhtiaan. Pidättelin sitä, mutta pidätteet tuntuivat kaikuvan kuuroille korville. Aina, kun pidätteen välissä päästi ohjia hieman löysemmäksi, tuntui kun tamma ponkaisi lisää vauhtia. Tarrasin harjaan tiukemmin ja rupesin pidättelemään tammaa kunnolla. Se kuitenkin vain laukkasi eteenpäin. Mikähän sille yhtäkkiä tuli, alkulenkistä se oli niin rauhallinen. En saanut tammaa hidastamaan, joten pidin harjasta kiinni ja yritin pysyä kyydissä. Onneksi tie on hyvää ja olimme menossa tallia kohti, ehkä Karkki viimeistään tallin pihassa hidastaisi. Tallin katto rupesi jo näkymään. Pidätteet eivät edelleenkään menneet läpi, mutta tamma rupesi jo hieman hiipumaan ja vauhti hidastui vähän. Tarhojen tullessa näkyviin sain Karkin hidastamaan raviin ja sitten käyntiin. Tulipahan ainakin kunnon laukkapätkä! Karkki puuskutti ja oli aivan hiestä märkä, tosin niin taisi olla kuskikin kun sai keikkua kyydissä kaikin voimin. Käänsin tamman takaisin tulosuuntaamme ja pyysin raviin. Nyt sillä ei ollut enään virtaa juuri yhtään ja alkulenkin laiskuus oli palannut. Ravailimme kuitenkin hyvän pätkää rauhallista ravia, ennen kuin siirsin tamman käyntiin ja käänsin tallia kohti. Annoin Karkille puolipitkät ohjat ja kävelimme takaisin tallille. Tallin pihassa pysäytin tamman ja laskeuduin selästä. Talutin Karkin talliin ja suoraan pesupaikalle, mutta karsinan ohi mennessä nappasin sen riimun mukaan. Laitoin riimun kaulalle ja kiinnitin narut riimuun. Sitten otin Karkilta suitset pois ja laitoin riimun päähän. Tamma pärskähti tyytyväisenä, se oli ainakin saanut päästellä höyryt pois ja saanut kunnon liikutuksen. Pesaisin kuolaimet ja vein suitset varustehuoneeseen, josta otin mukaani fleeceloimen. Palasin pesupaikalle ja rupesin päästämään letkusta lämpöistä vettä. Suihkautin tamman nopeasti läpi, että sain huuhdeltua siitä enimmät hiekat ja hiet. Sammutin letkun ja otin hikiviilan. Kuivasin sillä Karkin ja nakkasin fleeceloimen tammalle. Sen jälkeen otin letkun uudelleen käteeni ja kylmäsin kaikki jalat huolellisesti. Kun jalat oli valmiit, suljin hanan ja vein tamman karsinaan vielä hetkeksi kuivamaan. Hain sille porkkanan. Kohta olisi hevosten päiväheinien aika, joten menin jo rehuvarastolle täyttämään kottikärryjä. Kohta Melle tulikin jakamaan heiniä ja autoin häntä. Kun heinät oli jaettu, menin Karkin luo. Otin fleeceloimen pois ja kokeilin tamman karvaa. Se oli lähes kuiva. Hain kuivan loimen vielä hetkeksi tamman päälle ja vein märän kuivamaan. Odotellessani siivosin pesupaikan, sillä siellä oli melko paljon karvoja ja hiekkaa mitä viemäri ei ollut vetänyt. Saatuani homman valmiiksi, Karkki oli jo kuiva. Otin Karkilta loimen pois ja vein sen kuivamaan. Sitten talutin Karkin tarhaan myös syömään päiväheiniään. Rapsuttelin sitä vielä hetken ja sitten lähdin viemään narua talliin ja kävelemään kotia kohti. Olipas lenkki Olipas jännittävä tarina ! Onneksi sait Karkin pysäytettyä tallin pihaan ja teillä oli onnea matkassa, ettei mitään sattunut ja pysyit kyydissäkin. Karkilla taisi olla vain liikaa pöllöily energiaa, jonka ansiosta se päätti antaa sinulle kunnon kyydit !
Olisin kuullut mielelläni hieman tarkemmin siitä, millainen Karkki oli esimerkiksi hoitaessa, olisit siis halutessasi voinut kuvailla tarkemmin kuinka tamma käyttäytyi kun harjasit ja varustit sen. Muutamia kielioppi virheitä löytyi ja esimerkiksi '' Takaisin tarhalle päästyäni, otin Karkin kiinni ja häätyytin nyt myös portille tullutta Ferraa vähän kauemmaksi.'' --> Takaisin tarhalle päästyäni otin Karkin kiinni ja häätyytin nyt myös portille tullutta Ferraa vähän kauemmaksi. Väliin ei välttämättä tarvitse pilkkua Jokatapauksessa, oikein mukava tarina ja ajoittain jo entistä sujuvampi !
Tästäpä lisäilen sinun kaappiisi extra -merkin sekä 18ve
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 13, 2014 15:59:19 GMT
Olin ollut monta päivää kipeänä, mutta viimein olin sen verran terve, että pystyin lähtemään tallille Karkkia katsomaan. Ikävä tammaa oli jo suuri! Pyöräilin tallille reipasta vauhtia pienien pisaroiden putoillessa naamalleni. Tallin pihassa jätin pyörän parkkiin ja kävelin talliin, josta otin riimunnarun. Suuntasin tarhoille ja Karkin tarhaan. Tamma oli tarhan perällä, mutta tuli luokseni kun vihelsin sitä. Annoin sille porkkanan ja halasin sitä. Kuinka mukava olikaan nähdä Karkki! Rapsuttelin tammaa hetken päästä ja otin sen kiinni. Sitten vein tamman talliin ja laitoin karsinaansa. Karkki tuntui hieman rauhattomalta, joten sidoin sen kiinni. Kävin hakemassa harjat ja rupesin harjaamaan tammaa. Se oli innolla touhussa mukana ja yritti hamuta harjaa suuhunsa harjatessani sen päätä. Muutoinkin tamma hommaili jotain koko ajan eikä meinannut malttaa seistä paikoillaan. Olin solminut riimunnarun huolellisesti kalteriin, mutta Karkki yritti aukoa solmua. Lopputuloksena oli vain märkä riimunnaru. Kun sain tamman puunattua kiiltäväksi, letitin sen harjan ja hännän. Lähdin viemään harjoja pois ja kurkkasin samalla tallin ovesta pihalle. Sade oli kiihtynyt, enkä viitsinyt lähteä vielä sateeseen ratsastamaan. Ehkä pitäisi odottaa, että paranisi kunnolla. Kävelin siis takaisin Karkin karsinalle ja avasin oven. Annoin tammalle porkkanan ja päästin sen vapaaksi karsinaan. Jäin hetkeksi rapsuttelemaan tammaa, kunnes jatkoin matkaa kotia kohti Ikävää, että olet ollut kipeänä, mutta toivottavasti paranet pian:) Karkki onkin kaipaillut sinua kovasti, joten ihanaa että tulit morjestamaan ponia!
Nyt tarinasi oli jo huomattavasti sujuvampi, vaikka muutamassa kohdassa lauseita olisikin voinut pyöristellä tai yhdistellä toisiinsa. Joktapauksessa, oikein kiva lukea välillä hieman lyhyempiäkin ja erilaisia tarinoita!
Tästä heittelen kaappiisi 8ve !
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 18, 2014 17:12:07 GMT
Pääsiäisrieha 17.4.2014 Heräsin puoli 10, kun auringon säteet paistoivat verhojen läpi suoraan naamaani. Ihana aamu, kellokaan ei kerinnyt vielä soimaan! En tiedä mitään inhottavampaa kuin herätä herätyskellon ääneen. Nousin sängystä ja katselin vaatteet sekä päälleni että kassiin tulevaa viikonloppua varten. Puettuani ja pakattuani kävelin peilin luo ja kampasin tukkani. Sitten menin alakertaan syömään aamiaista. Kun ehdin tallille asti, kello olikin jo melkein puoli 11 ja väkeä oli jo kerääntynyt tallin eteen. Iloinen puheensorina kertoi, että tänään olisi jotain mukavaa tiedossa. Kohta Melle saapui tallin pihaan ja kävi paikalla olijat läpi. Sitten hän jakoi kaikille jätesäkit ja hanskat ja jakoi alueet siivottavaksi. Rupesimme siivoamaan alueitamme eikä mennyt kauaa, kun tallin edusta ja piha-alue oli siivottu pienintäkin roskaa myöden. Siivouksen jälkeen suuntasimme Mellen talolle pääsiäisaterialle. Ateria ja jälkiruuat olivat niin herkullisia ja täyttäviä, ettei ratsastuksesta heti sen jälkeen tulisi varmaan yhtään mitään! Syötyämme suuntasimme takaisin tallille. Hain tallista riimunnarun ja kävin hakemassa Karkin tarhasta. Vein sen karsinaan ja päästin irti. Vein riimunnarun paikoilleen ja kävin hakemassa harjat. Palasin karsinalle ja rupesin harjaamaan tammaa. Karkki vähän ihmetteli tallissa olevaa hässäkkää, sillä kaikki kävelivät edes takaisin ja juttelivat toisilleen. Nätisti tamma kuitenkin käyttäytyi hoitaessa. Kun Karkki oli puhdas, kävin hakemassa sen varusteet ja pistin ne sen päälle. Hain vielä kypäräni ja hanskat. Muut rupesivat ottamaan jo hevosia pihalle, joten talutin Karkin jonon jatkoksi kaartoon pihaan. Kiristin vielä satulavyön ja nousin selkään. Melle kertoi järjestyksen, jossa hevoset liikkuisivat. Kun kaikki olivat valmiita, lähdimme jonossa kohti metsää. Kävelimme pätkän matkaa, kunnes keräsimme ohjat käteen ja rupesimme ravailemaan. Karkki tuntui saavan edellä menevästä hevosesta intoa maastoiluun, sillä tamma liikkui reippaasti eteenpäin pyytämättäkin, eikä omalla paikalla pysymisessä ollut ongelmia. Ravailimme melko pitkän pätkän, kunnes edestä päin kuului käsky hidastaa käyntiin. Olimme saapuneet maastoesteiden luo. Saimme hypätä kukin vuorollamme muutaman maastoesteen. Karkin kanssa hyppäsimme 3 pienintä. Tamma hyppäsi jo paljon varmemmin tukkien yli kuin viime kerralla kun olimme hyppäämässä. Kehuin tammaa ja ravasin sen kanssa takaisin muiden luo. Kun kaikki olivat hypänneet muutaman esteen, jatkoimme käynnissä matkaa parisen sataa metriä. Sitten pysäytimme hevoset pienen lammen viereen ja laskeuduimme selästä. Melle kaivoi repustaan termospullot, joissa oli kahvia, teetä ja mehua. Lisäksi hän jakoi kaikille kertakäyttömukit ja pääsiäismunat. Hevoset seisoivat nätisti paikoillaan, kun söimme ja joimme. Kehuin Karkkia. Kun kaikki olivat saaneet evästettyä ja tavarat oli pakattu takaisin reppuun, nousimme ratsujemme selkään. Jatkoimme hiekkatietä pitkin matkaa jonossa. Ravailimme tovin, kunnes edestä kuului huuto laukkapätkästä. Jono siirtyi melko rauhalliseen laukkaan. Karkki jännittyi hieman, kun takana tuleva hevonen meinasi laukata vähän kovempaa ja pökki välillä vahingossa päällään Karkin takapuolta. Laukkasimme melko pitkän pätkän, kunnes kuului uusi käsky hidastamisesta. Saimme hevoset hidastamaan ja annoimme niille pienen kävelytauon. Kohta jatkoimme matkaa taas reippaassa ravista. Vähän ennen tallia siirsimme hevoset käyntiin ja annoimme niiden kävellä pitkin ohjin. Tallin pihassa ratsastimme kaartoon ja kehuimme hevosia. Laskeuduin Karkin selästä ja löysäsin vyötä. Talutin tamman karsinaansa ja rupesin purkamaan siltä kamoja. Laitoin riimun Karkin päähän ja annoin sille taskustani hevosnamin. Otin suitset ja satulan mukaani ja vein ne varustehuoneeseen. Laitoin satulan paikoilleen ja kävin pesemässä kuolaimet vielä ennen kuin ripustin suitset paikoilleen. Kävin harjaamassa Karkin ja laitoin sille loimen. Jätimme hevoset sisälle ja jaoimme niille heinät. Annoimme hevosille ruokarauhan ja lähdimme leirimökkiin laittamaan sänkyjä yms. valmiiksi. Illalla kävimme auttamassa Melleä iltatallin tekemisessä, jonka jälkeen pääsimme saunomaan ja saimme maittavan iltapalan. Kyllä kelpaa mennä nukkumaan huomista odotellen Aivan ihanaa että olit mukana viettämässä aikaa kanssamme! Tervetuloa toimintaamme toistekin mukaan
Oli hienoa huomata sinun ja Karkin kehittyneen maastoesteidenkin ylityksessä - poni näytti niin varmalta jokaista ylittäessäsi, että kyllä kelpaa kiitellä! Hyvä muuten, että poni ei vauhkoontunut maastossa vaikka takana olevalla taisikin olla hieman jarrut hukassa...Karkkihan alkaa selvästi jo luottamaan sinuun
Oikein mukava teksti! Olisin ehkä halunnut kuulla Karkin reagointia paremmin maastossa sekä ratsastuksen jälkeen (millainen se oli ratsastaa? miltä se tuntui ? oliko se reipas/laiska? Kuunteliko se apujasi hyvin? yms.), mutta muutoin oikein kiva tarina, olet kehittynyt valtavasti myös kirjoittajana !
Tästäpä heittelen kaappiisi 20ve sekä erikoismerkin
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 18, 2014 20:27:20 GMT
Extra-tehtävä : Yö leirimökissä + Metsisläisten vierailuviikonlopun ensimmäinen päivä Nukuin sikeästi leirimökissä, sillä huomenna alkaisi Metsisläisten vierailuviikonloppu. Yhtäkkiä jostain kuului selvää kavion kopinaa. Kopina läheni ja läheni, se kuulosti aivan niinkuin vierestä olisi juossut hevonen. Hätkähdin ja nousin istumaan. Jäin kuuntelemaan, mutta en kuullut enään mitään muuta kuin sydämeni pamppailun ja muutaman muun leirimökissä nukkuvan hengityksen. Entä jos joku olisi karannut tallista? Millä kukaan sieltä karkuun olisi päässyt, karsinathan tarkastettiin iltaruokinnan yhteydessä ja ovet oli lukossa. Päätin lähteä talliin kuitenkin katsomaan, sillä asia jäisi kuitenkin häiritsemään minua enkä saisi nukuttua. Kaikki muut nukkuivat niin sikeän oloisesti, etten viitsinyt herättää ketään. Nappasin vaatekassini päältä vain takin päälleni ja puhelimen tyynyn vierestä käteeni että olisi edes joku valo. Vetäisin takin päälleni ja lähdin muuten yövaatteillani hiippailemaan leirimökin ovea kohti. Kun pääsin hiljaa pihalle, suljin leirimökin ulko-oven. Kuuntelin. Erittäin hiljaista. Ja kylmää! Laitoin puhelimestani taskulampun päälle ja lähdin suunnistamaan tallin ovea kohti. Kylläpäs kaikki oli näin yön pimeimpinä tunteina eri näköistä. Pääsin tallin ovelle ja avasin sen. Menin hiljaa sisälle ja jäin kuuntelemaan. Hiljaista oli tallissakin. Lähdin kävelemään tallin käytävää pitkin yrittäen valoittaa lattiaa ja vähän ovia nähdäkseni niiden olevan kiinni ja hevosten olevan karsinoissaan, mutta yritin häiritä hevosten unta mahdollisimman vähän. Kävelin koko käytävän toiseen päähän. Kaikki ovet olivat kiinni ja kaikissa karsinoissa oli joku.. Kummallista. Kävelin vielä takaisin tarkistaen. Kyllä, kaikki hevoset ovat tallella. Huokaisin helpotuksesta. Mutta olisiko mielikuvitukseni voinut tehdä näin tepposen, vai olinko vain syvässä unessa? Koska hevoset olivat tallella, jätin ne nukkumaan. Menin tallista pihalle ja vähän jännittyneenä kävelin tai oikeastaan melkein juoksin takaisin leirimökkiin. Suljin oven perässäni ja menin sänkyyni. Ehkä se olikin vain unta. Pyörin pitkän aikaa sängyssä, mutta lopulta nukahdin. Aamulla heräsin, kun ensimmäiset mökissä olivat jo heräillä ja heistä lähti hieman ääntä tavaroita etsiessä. Nousin istumaan. Etsin myös itselleni vaatteet päälle. Kun kaikki olivat hereillä, kerroin yöllisestä seikkailustani. Lähdimme kaikki tallia kohti auttamaan ensin Melleä aamutallissa ja hevosten ulosviemisessä ja sitten aamupalalle Mellen talolle. Sen jälkeen siivosimme tallin. Puoli kahden maissa Metsisläisiä rupesi saapumaan tallille. Kun kaikki olivat paikalla, siirryimme Mellen talolle syömään ja nimikkohevoset jakamaan. Sain onnekseni Karkin, olinhan toivonut Melleltä hoitsuani viikonlopun ajaksi. Ruokailun jälkeen Melle johdatti esittelykierroksen esitellen tallin, hevoset ja henkilökunnan. Kuuntelin korva tarkkana, sillä aivan kaikki hevoset eivät olleet vielä tulleet minulle tutuksi. Esittelyn jälkeen saimme ruveta varustamaan hevosia ensimmäistä tuntia varten. Tai eihän varustamista aivan kauheasti ole, sillä luvassa oli leikkitunti ilman satulaa! Ne ovat melkein suosikki tuntejani, jos vain pysyy kyydissä. Karkki melkein nukkui, kun harjasin sitä. Mukava hoitaa tammaa, kun se seisoo tosi nätisti paikoillaan. Hymyilin Karkille, se oli niin suloinen näky siinä torkkuessaan. Hain omat kamani ja toin samalla suitset. Palasin karsinalle ja menin pukemaan suitset tamman päähän. Kun kaikki olivat valmiit, talutimme hevoset kaartoon pihalle ja Melle punttasi meidät kyytiin. Suuntasimme kenttää kohti. Melle tuli viimeisenä ja sulki kentän portin. Kävelimme ensin pitkin ohjin Mellen samalla tehdessä pujottelurataa kentälle. Kohta keräsimme ohjat ja rupesimme tulemaan pujottelua. Se oli yllättävän hankalaa, sillä välit olivat melko pienet ja jos käänsi liian nopeasti, kartiot kaatuilivat. Ja Karkki ei tuntunut ymmärtävän ollenkaan minkä takia pitäisi mutkitella pitkin kenttää, vaan jäkitteli pujottelun keskivaiheille monta kertaa. Kohta vaihdoimme siirryimme tehtävään ravissa. Se ei sujunut meiltä Karkin kanssa enään ollenkaan, vaan kartiot olivat joko kumossa tai tamma ei hievahtanutkaan mihinkään. Saimme Melleltä hieman helpotusta ja tulimme vain joka toisesta välistä, mikä sujui ihan ok. Sitten otimme veryttelylaukkaa kahdella pääty-ympyrällä. Karkki laukkasi nätisti, mutta yhtäkkiä se säpsähti jotain aidan toisella puolella ja hyppäsi vastakkaiseen suuntaan kuin olimme menossa. Enhän minä ollut varautunut ja jatkoin yksin matkaa ympyrän suuntaan. "Sattuiko?", Melle kysyi. Nousin ylös puristellen enimmät hiekat vaatteistani ja vastaten Mellelle selviäväni kyllä, vaikka takapuoli olisi luultavasti vähän hellänä muutaman päivän. Karkki pössötti hetken ympäri kenttää, kunnes saimme sen saarrettua nurkkaan ja sen sai kiinni. Melle punttasi minut takaisin selkään ja jatkoimme harjoitusta. Tällä kertaa pidin harjasta kiinni.. Laukan jälkeen siirsimme hetkeksi käyntiin antaen vähän pidempää ohjaa. Samalla Melle kertoi, että leikkisimme seuraavaksi peiliä. Hän valitsi ensimmäisen peilin, joka meni kentän toiselle pitkälle sivulla ja me muut menimme toiselle. Lähdimme Karkin kanssa liikkeelle, mutta en meinannut saada sitä liikkumaan, joten peilin kääntyessä jouduimme heti takaisin alkuun. Aloitimme uudestaan ja nyt pääsimme paljon pitemmälle. Menimme muutaman kierroksen peiliä, minun ja Karkin onnistumatta kertaakaan pääsemään peiliksi. Sitten vaihdoimme leikkiä hippaan. Hipan jälkeen leikimme vielä "talli palaa"-leikkiä ja Mellen tekemää viestirataa, jossa piti samalla pitää peruna lusikassa tai muutoin joutui palaamaan alkuun, jossa oli koroke jolta pääsi selkään. Karkki säikähti kerran perunaa sen pudotessa lusikasta ja lähti ryntäilemään ympäri kenttää ja enköhän minä tietenkin muksahtanut toisen kerran alas. Muuten minun ja Karkin yhteisymmärrys ei tänään ollut kovin hyvää, mutta joukkue, jossa olimme, onnistui sentään voittamaan viestin. Lopuksi Melle rakensi meille vielä pienen tehtäväradan. Sen jälkeen ravailimme vähän ja kävelimme löysin ohjin. Olipas mahtava tunti ja takapuoli olisi illalla varmasti hellänä! Tunnin jälkeen hoidimme hevoset huolellisesti pois. Annoin Karkille hevosnamin, vaikka en ollut varma, oliko se ansainnut sitä. Sitten vein tamman tarhaan. Tunti oli vähän venynyt ja hevosten hoidossa meni aikaa, joten vapaa-aikaa ei juuri ollut ennen ruokaa. Ei se haitannut, olihan tässä jo nälkä kerinnyt tulla. Syömme Mellen talolla iloisissa merkeissä. Ruuan jälkeen Melle kokosi meidät tallin pihaan ilmoittaen leirikasteesta. Jännitin sitä hieman, en ollut ikinä ollut kyseisessä toiminnossa ja olin kuullut hieman ikäviäkin puheita. Silmämme peitettiin pinteleillä, jonka jälkeen ohjattiin yksitellen narun luo. Siitä lähti rata, joka piti selvittää. Oli esteidin ylitystä ja alitusta ja narun kanssa kiertämistä yms. Jonku esteistä oli vesieste, sillä sen ali ryömiessä oli melko märät tunnelmat. Kun radan oli selvittänyt, päätyi seuraavan avustajan luokse. Hän kertoi että edessä on kaksi latia, joista olisi tarkoitus etsiä porkkanat vain suuta apuna käyttäen. Ensimmäisessä oli lämmintä vettä ja porkkanan etsiminen oli helppoa hommaa. Toisessa vadissa olikin jauhoja, jotka tarttuivat ikävästi märkään ihoon. Porkkana löytyi kuitenkin ja sain jatkaa matkaa. Seuraavalla pisteellä oli ämpäri, jossa oli kaviokoukku. Se pitäisi etsiä. Ämpärissä oli jotain limaista.. Ehkä vähän ällöttävää. Sain kuitenkin kaviokoukun käteeni ja pääsin jatkamaan matkaa. Sitten oli vielä tietovisa, jossa vääristä vastauksista sai vettä niskaan. Onnistuin tietämään melko monta ja säilyin aika kuivana. Minulle annettiin naru käteen, jota pitkin lähdin kävelemään. En ehtinyt ottaa montaa askelta, kun sain kunnon vesipesun. Sen jälkeen sain luvan poistaa pintelin ja jatkaa matkaa saunaan, joka oli jo valmiiksi lämpimänä. Kun kaikkien leirikaste oli suoritettu ja olimme saunoneet, siirryimme iltapalalle Mellen talolle. Kaikkien istuessa pöydässä, Melle kertoi ottaneensa aikoja suorituksista ja nopeiten suoriutunut ja vähiten virheitä saanut palkittiin isolla karkki pussilla. Söimme iltapalan ja voittaja tarjosi kaikille karkkia. Sitten lähdimme kaikki iloisin mielin leirimökille pesemään hampaita ja nukkumaan. (: Todella kiva tarina ! Kerroit päivän tapahtumat ihanan yksityiskohtaisesti, mutta silti niin, että mielenkiinto lukiessa säilyi hyvin keskeisissä asioissa Muutamia pilkkuvirheitä löytyi tosin, mutta ne eivät pahemmin haitanneet lukukokemusta.
Auts ! Onneksi ei sattunut pahemmin, vaikka pääsitkin muksahtamaan muutaman kerran kentän hiekkaan...onneksi hiekka on sen verran pehmeää, että se hieman joustaa pudotessa. Toivottavasti takamuksesi parantuu kovista koettelemuksista huolimatta Sinun kannattaakin joskus itsenäisesti harjoitella Karkin kanssa teille leikkitunnilla haastavaksi osoittautunutta pujottelua ja muita ongelmakohtia, jotta saat Karkin kuriin myös niiden osalta!
Tästä saat kaappiisi 28ve + extramerkin!
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 18, 2014 21:20:55 GMT
Extra-tehtävä : Aamutalli Oli Metsisläisten vierailuviikonlopun toinen aamu ja olin luvannut Mellelle tekeväni tänään aamutallin. Heräsin seitsemän jälkeen kelloni soittoon. Sammutin kellon nopeasti, etteivät muut heräisi ja ponkaisin sängystä ylös. Puin vaatteet reippaasti päälleni ja suuntasin tallia kohti. Tallin ovella huomasin pukeneeni paidan väärinpäin päälleni, olin ehkä lähtenyt liian vauhdikkaasti tälle aamulle liikkeelle. Käänsin paidan nopeasti oikein päin ja avasin tallin oven. Sytytin valot ja ensimmäiset hevoset rupesivat jo kuopimaan ja hörisemään aamuruokien toivossa. Kävelin käytävää pitkin ensin varmistaakseni kaiken olevan kunnossa. Tulin Töpön karsinan kohdalle ja siinä oli ovi raollaan. Eikä hevosta missään! Hätäännyin ensin, mutta sitten lähdin etsimään tallista joka paikasta. Eihän hevonen sieltä mihinkään olisi päässyt kun ovet olivat kiinni. Vai olisiko? Ei sitä tallissakaan näkynyt, joten lähdin pihalta katsomaan. Huutelin hevosta, mutta sitä ei näkynyt. Kävelin tarhat ja kentän edustan yms. läpi. Kiersin rehuvaraston ja varustehuoneet ja kaikki mahdolliset. Lopulta soitin Mellelle, etten löydä ruunaa mistään. Puhelin tyyttäsi monta kertaa, ennen kuin Melle vastasi. Selitin tilanteen Mellelle, johon sain vastauksen "Voi anteeksi, unohdin ilmoittaa sinulle, että käyn kokeilemassa Töpöä itse pikaisesti ennen aamuruokintaa ja tunneille laittamista. Meidän oli tarkoitus kyllä keritä takaisin, mutta lenkki vähän venyi, enkä huomannut ilmoittaa sinulle". Huokasin helpotuksesta, ruuna olisi tallella. Rupesin jakamaan muille hevosille kauroja. Niiden syödessä vein tarhoihin heinät ja tarkistin vedet. Melle saapui Töpön kanssa tallin pihaan juuri kun menin takaisin talliin. Hän purkasi ruunan ja antoi sille aamukaurat huikaten menevänsä laittamaan leiriläisille aamupalaa, jos pärjäisin tarhaamisessa yksin. Rupesin loimittamaan hevosia, joista suurin osa oli syönyt. Pihalla oli hiukan sateinen keli, joten melkein kaikille joutui laittamaan loimen. Onneksi loimet olivat selvästi karsinoiden edessä tangossa, eikä ongelmia ollut. Kun kaikki hevoset olivat syöneet, rupesin viemään niitä tarhoihin. Jouduin ottamaan tarhauslistan käteeni että muistin kuka tuli mihinkin tarhaan, mutta toivoakseni hevoset olivat oikeissa paikoissa. Kun kaikki hevoset olivat pihalla, tarkastin vielä että portit olivat kiinni ja lähdin leirimökille muiden leiriläisten luo odottamaan aamupalaa ja uutta päivää Kiitoksia paljon avustasi aamutallissa ! Itse kun näitä aamutalleja pääsee joka aamu tekemään, arvostaa suuresti jos joku muu jaksaa joskus autella senkin kanssa Muutamia virheitä löytyi, kuten ''Hän purkasi ruunan'' --> Hän purki ruunan. Tuntihevoset -sivulla muuten on maininta siitä, että Töpö (sekä Seri) asustavat juurikin valmistuneessa pihatossamme, jotenka jatkossa Töpöä ei löydä tallin käytävän varrella olevista karsinoista
Tästäpä heittelen jälleen extra-merkkiä sekä 10ve tallikaappiisi!
terveisin, Melle
|
|
miley
New Member
Posts: 17
|
Post by miley on Apr 21, 2014 19:46:19 GMT
Viimeinen pääsiäisloman päivä edessä ja mahtava viikonloppu Metsisläisten kanssa takana, aurinko paistaa ja lämmintä 18 astetta. Voiko kauniimpaa kevätpäivää olla! Ja mikäs sen parempi tapa kuin viettää tälläinen mahtava päivä tallilla. Olin kyllä viikonlopun vähille jääneiden yöunien takia hieman uuvuksissa, mutta olin luvannut Karkille tulevani tänään tallille ja että luvassa olisi jotain mukavaa. Koulussa alkaisi koeviikko, opettajat olivat ajatelleet kaikkien kerkiävän lukea lomalla kokeisiin ja muutenkin koulussa pitäisi ottaa loppurutistus ennen kesälomaa, jos vaikka numerot vielä vähän nousisi ja pääsisin haluamaani jatkokouluun. Mutta se siitä, en antaisi tänään ajatustakaan koululle, sillä tallin katto näkyi jo! Kävellessä tallille auringossa minulle oli tullut jo sen verran lämmin, ettei päälleni pukemaani hupparia varmasti enään tarvittaisi. Kävin viemässä hupparin talliin ja otin Karkille riimunnarun. Suuntasin kohti tarhoja, jossa hevoset paistattelivat päivää. Kävelin Karkin luo ja nappasin sen kiinni. Lähtiessäni kävelemään porttia kohti, tamma löntysti vähän laiskasti perässäni. Avasin portin ja sujautin Karkin portin välistä sulkien narut perässä. Talutin tamman tallin pihaan ja päätin hoitaa sen pihalla. Sidoin Karkin kiinni ja kävin hakemassa harjat tallista. Tullessani takaisin tamman luo se oli kerinnyt löysyttämään riimunnarun solmun melkein auki asti. Nappasin narun nopeasti ennen kuin Karkki juoksentelisi vapaana pitkin pihoja ja sidoin tamman hieman huolellisemmin kiinni. Aloitin harjaamisen kumisualla pyörittelemällä kaulalta häntää kohti. Montaa pyöräytystä ei kerinnyt tekemään, kun harja oli jo aivan täynnä karvoja.. Seuraavaksi vedin tamman läpi piikkisualla ja viimeistelin harjauksen vielä pehmeämmällä harjalla harjaten myös pään ja jalat. Karkki nautti hoidosta ja en ihmettele, sillä sellainen määrä irtokarvaa kutittaa varmasti. Otin harjakamman ja selvittelin tamman harjan ja hännän. Sitten putsasin vielä kaviot ja tarkastin kengät. Vasemman etujalan kenkä heilui hieman, mutta Karkki oli jo muutenkin niin pitkässä kengässä, että se olisi varmaan kohta kengityslistalla. Pitäisi muistaa kumminkin mainita Mellelle. Koska olen erittäin hyvä unohtamaan asioita, kävin heti kirjoittamassa lapun Karkin oveen. Palasin tamman luo ja irroitin sen hoitopuomista. Talutin tamman kentälle, jossa ei ollut onneksemme muita. Saisin päästää Karkin vapaaksi hieman höyryjä päästelemään ja nauttimaan vapaudesta. Suljin portin huolellisesti ja lähdin kävelyttämään hevosta muutaman kierroksen, ettei se aivan kylmiltään rupeaisi juoksentelemaan. Kohta päästin tamman irti ja annoin sille merkin liikkua. Ensin tamma lähti ravailemaan nätisti ympärilläni, kuin olisi ollut liinassa. Sitten se huomasi olevansa vapaa ja lähti pukkilaukkaa ympäri kenttää. Minua nauratti, tamma pärskähteli ja puketteli ja laukkaili reippaasti ympäri kenttää. Siitä näki, että se selvästi nauttii olostaan. Tamma päästeli muutaman kierroksen täysillä pysähtyen yhtäkkiä aidan viereen pörähtäen ja jääden tuijottamaan eteensä. Sitten se äkkinäisesti teki u-käännöksen ja jatkoi pössöttämistä toiseen suuntaan. Hetken päästä Karkki malttoi hidastaa raviin ja oli taas oma itsensä. Minua nauratti edelleen, kuinka hevonen nautti vapaudestaan täysin rinnoin. Kaivoin taskustani rapisevan pussin eikä mennyt kauaakaan kuin selkäni takana oli eräs utelias kaveri. Käännyin varovasti ympäri ja silitin Karkkia turvasta. Annoin pussista tammalle pienen makupalan ja otin tamman kiinni. Talutin sen kentän portille ja avasin portit. Suuntasimme metsään menevän polun varteen vähän jäähdyttelemään. Kävelimme kymmenisen minuuttia, kunnes käännyimme takaisin. Tamma oli rauhoittunut mukavasti ja käveli nätisti vierelläni. Polun varrella kasvoi jo aivan vihreää ruohoa, joten pysäytin Karkin ja annoin sen vähän maistella kevään ensivihreää. Sitten jatkoimme matkaa tallia kohti ja suoraa pesupaikalle. Karkki oli lämpöisen kelin ja pössöttämisensä takia aika hikinen, joten päätin pestä sen. Ja ehkä karvatkin vähän lähtisivät pesussa. Kastelin tamman lämpimällä vedellä. Sitten sekoitin ämpäriin shampooveden ja otin sienen, jolla pesin tamman läpikotaisin lopuksi hännän shampoosankoon upottaen ja pesten. Karkki seisoi nätisti, mutta se vähän väliä puristeli vedet päälleni, enkä tiedä kumpi meistä lopuksi oli sitte pestymmän näköinen. Huuhtelin shampoot huolellisesti hevosesta. Sitten otin hikiviilan ja kuivasin enimmät vedet. Kävin hakemassa myös fleeceloimen, jonka heitin tammalle. Irroitin hevosen pesupaikalta ja vein sen karsinaan. En saanut ovea vielä edes lukkoon asti, kun poni oli jo piehtaroimassa. Pudistin päätäni ja naurahdin; onneksi laitoin loimen sille. Lähdin hakemaan harjoja pihalta. Koska olin pessyt hevosen, päätin pestä myös harjatkin. Tein ämpäriin saippuavettä, johon laitoin harjat likoamaan. Sitte otin ne yksitellen ja huuhtelin huolellisesti. Kun kaikki harjat oli pestynä ja huuhdeltuna, kävin viemässä ne kuivumaan. Menin varustehuoneeseen ja otin Karkin suitset. Ne olivat melko likaiset, joten päätin putsata ne. Kun suitset olivat puhtaat, niputin ne ja laitoin paikoilleen. Kurkkasin satulan puhtaustilanteen ja muuten se olikin ok, mutta vaihdoin satulahuovan puhtaaksi. Kävin kokeilemassa Karkkia ja se oli melko hyvin jo kuivanut. Vaihdoin sille vielä hetkeksi kuivan loimen. Odotellessani tamman kuivahtamista, päätin pesaista sen ruoka- ja juomakupit. Hain ämpärin, sienen ja tiskiharjan. Aloitin vesikupista hinkaten sen puhtaaksi ja poistaen likaiset vedet. Pesaisin myös ruokakupin. Ja olihan minulla innokas apurikin, Karkki varasti pesusienen roikottaen sitä pää ylhäällä hampaissaan ja selkäni kääntäessäni sille kävi kaatamassa ämpärin, missä oli likaista vettä vesikupista. Noh, eipä tarvitse yksin siivota. Kävin viemässä tavarat paikoilleen. Karkki oli sen verran kuivanut, että voisin viedä sen pihalle aurinkoon. Otin tammalta loimen pois ja kävin viemässä sen kuivumaan. Sitten otin Karkin riimunnarun päähän ja kävelimme tarhoille. Laitoin Karkin omaan tarhaansa ja annoin vielä kaikille tarhalaisille porkkanat. Rapsuttelin hetken hevosia, mutta Karkki kyllästyi nopeasti ja lähti tarhan toiseen päähän. Ja tietysti piehtaroi siinä likaisimmassa kohdassa.. Lähdin tallia kohti viemään riimunnarun paikoilleen ja hakemaan tavarani ennen kotiin lähtöä. Aivan super kiva tarina Miley! Kirjoitustyylisi kehittyy kehittymistään ja tämä tarina olikin erityisen mukavaa luettavaa. Juoksuttaminen olikin Karkille oikein hyvä vaihtoehto näin vaihteluksi, sillä tammalla on ollut viimepäivinä hieman kevättä rinnassa. Huomasin muuten illalla tallilla käydessäni jättämäsi lapun ja kengittäjä lupasikin tulla jo heti huomenna kenkäämään ponin uuteen kesäkenkään! Karkin varusteet ja ruoka-astiat suorastaan loistelivat puhtautta, enkä voinut päivän tunneilla olla ihailematta kättesi jälkeä, kyllä nyt kelpaa ponin liikkua puhtaissa kamoissa Karvaakin tosiaan irtonee aikalailla.. mutta onneksi Karkinkin karvanlähtö alkaa pikkuhiljaa olemaan voitonpuolella, pesussa irtokarvat olivat tainneet ainakin omalla silmäykselläni saada kyytiä!
Todella mukava tarina, josta heittelen kaappiisi tällä kertaa 25ve !
terveisin, Melle
|
|
|
Post by Katariina on Dec 14, 2014 19:24:49 GMT
Karkkiponi pomppuponi esteen yli liitää taivaan halki kiitää ei lopu Karkin tarmo vaikka nimeks muuttuis Jarmo! Katariina & Karkki 1 hoitokerta Hei Katariina ! Oikein kiva saada välillä tarinoiden kuittauksia muullakin tavoin kuin pitkin turinoin. Runo oli oikein piristävä tähän päivään Tosin Karkkihan on enemmän koulupuolen otus.
Lisäilen tästä kaappiisi 4ve tämän viikon kuluessa - heti kun pääsen päivittämään Nuppulaa.
terveisin, Melle
|
|