Nillan vihko

Anteeksi kovasti epäaktiivisuuteni ja myöhästyneet vuokranmaksut!
Tässä kuitenkin vuokra tammikuulta, laita viestiä sähköpostiini, jos olen unohtanut joulukuun vuokran

1. Tammikuuta 2015
Hurruttelin tallille punaisella toyotallani. Nuppula näkyi jo puiden takaa ja kun tulin autostani ulos tallin pihamaalla tuli ihanan kotoisa tuoksu sieraimiini. Hevoset hörähtelivät tallissa ja katselivat kiinnostuineina kuka saapui. Silitin runikkoa hevosta sen karsinan luona kun Melle tuli käytävällä vastaan. "Heipä hei Melle. Olen pahoillani siitä etten ole kerennyt maksaa vuokraa, hoidan sen tänään", selitin. "Juu, ei se mitään kunhan sitten edes muistaa maksaa", Melle vinkkasi silmää ja lähti pois. Läksin Nillan karsinalle ja tervehdin tammaa. "Hei Nilla, mites on Nuppulassa mennyt?", kysyin tammaltani huvittuneesti. "Lähdetäänkös pulkka-ajelulle?", kysäisin ennekuin lähdin hakemaan Nillan varusteita ja harjoja.
Pian tulin takaisin ja valkkasin harjapakista kovanharjan. Aloin sukimaan pientä tammaa, joka samalla hamusi viimeisiä heinänkorsia turpeen seasta. Muutaman minuutin kuluttua olin valmis ja vaihdoin harjan kärryvarusteisiin. "Ensin tämä lenkki täältä ja sitten tästä....", tuumailin itsekseni kun kiinnittelin hihnoja paikoilleen. "Valmis!", huudahdin tyytyväisenä ja suoristin selkäni. "Ai jai", vaikeroin, olin ollut liian kauan kyyryssä.
Puin toppavaatteet ylleni ja talutin Nillan ulos pulkan eteen. Lunta sateli taivaalta hiljalleen ja valo alkoi vähentyä. "Mennään reippaasti, jottei tarvitse mennä sokkona pimeässä", kannustin Nillaa kun olin asttelunut pulkkaan. Otin ohjakset käsiini ja pyysin ponin liikkeelle.
Kuljimme reippain askelin metsäpolulla. Metsässä oli todella kaunista. Aloin vihellellä retona ja kannustin tamman raviin. Mennä viiletimme lumisateen alla, kunnes oli aika kääntyä. Teimme pienen U-käännöksen tien leveimmässä kohdassa ja lähdimme kohti tallia ravissa, tosin Nilla melkein laukkasi. Kannustin sitä vielä hieman ja pian poni laukkasi reippaasti pitkin lumeen peittyää metsätietä. Kun talli vilkkui puiden välissä hidastin raviin ja pian käyntiin, jotta tamma saisi rentouttaa lihaksensa loppukäynnissä. Saavuimme takaisin tallin pihaan ja nousin kyydistä. Taputin hiestä märkää ponia kaulalle lavalle ja vein sen sisään pulkasta irrottamisen jälkeen.
Pieni retkemme oli rentouttava ja uskon Nillankin nauttineen siitä. Retken jälkeen kuuma kaakao, ja Nillalle heinät, tekivät terää.

Hei Papukaija! Vuokra tosiaan on joulukuulta muistaakseni kuittaamatta, lähetän aivan lähiaikoina mailia tallipaikkalaisillemme, jonka yhteydessä muistutan viellä mahdollisista rästimaksuista :-). Nilla on sopeutunut meille loistavasti ja olikin uudenvuoden riehassa mukana maastoponinanamme! On tamma muutamat tunnitkin pyöräyttänyt ja ei voi kuin kehua, kuinka hyvin se onkaan toiminut !

Terveisin, Melle