Tuntitarinat

Estetiimi 2.4, ratsuna Uni

Tänään olisi ensimmäinen estetiimin tuntini ja pääsisin hyppäämään pitkästä aikaan! Pyöräilin reippaasti kohti tallia, sillä minulla oli ollut pitkä päivä koulussa eikä minulla ollut yhtään ylimääräistä aikaa, jos meinasin keritä tunnille. Laitoin pyörän parkkiin ja menin talliin sisälle. Katsoin listasta, että menisin tunnin Unella. Kävelin siis sen karsinan luo ja tamma oli jo sisällä odottamassa.

Hain Unen harjat ja menin sen karsinaan. Rupesin harjaamaan sitä tarmokkaasti kumisualla. Kylläpäs tammasta irtosi karvaa! Seuraavaksi otin kovan harjan ja harjasin Unen sillä läpi. Otin vielä pehmeämmän harjan, jolla harjasin pään ja jalat. Kavioita putsatessa tamma yritti vähän nyppiä jalkojaan, mutta lopetti kun sille vähän huomautti asiasta. Selvitin tamman hännän ja harjan. Sen jälkeen lähdin hakemaan varusteita varustehuoneesta.

Otin Unen suitset ja satulan sekä jännesuojat mukaan. Menin takaisin tamman karsinalle ja laskin tavarat karsinan eteen. Otin suojat ensimmäisenä ja laitoin ne tamman jalkoihin. Sitten laitoin Unelle suitset ja satulan. Vyötä kiristäessä se näytti vähän hapanta naamaa. Kun tammalla oli kamat päällä, laitoin ohjat jalustimien takaa ettei tamma sotkeentuisi niihin ja lähdin hakemaan tavaroitani. Laitoin kypärän päähäni ja hanskat käteen. Otin myös raipan mukaan. Vilkaisin tallin ovesta kentälle päin, jossa rakennettiin jo esteitä hyvää vauhtia. Menin auttamaan esteiden rakentamisessa. Kun olimme saaneet esteet rakennettua, Melle kehotti meitä hakemaan hevoset kentälle.

Menin Unen karsinaan ja otin ohjat pois jalustimien takaa. Talutin tamman kentälle kaartoon. Kiristin sen vyötä ja lyhensin jalustimet. Tarkistin, että kaikki oli kunnossa ja nousin Unen selkään. Jalustimet tuntuivat vieläkin liian pitkiltä, joten lyhensin niitä reiällä. Jäimme odottamaan kaartoon. Kun kaikki olivat valmiita, Melle aloitti tunnin: "Lähtekää käyntiä vasempaan kierrokseen pitkin ohjin. Tänään meillä on teemana jumppasarjat ja sarjojen ratsastaminen." Siirsin Unen käyntiin ja ohjasin uralle. Muutaman kierroksen käveltyä Melle antoi jatko-ohjeita: "Voitte kerätä ohjat käteen. Tänään lämmittelemme ravipuomeilla ja ympyröillä.” Keräsin ohjat ja rupesin ratsastamaan tammaa avuille. Kokeilin kuinka Uni vastaa apuihini ja tein muutaman pysähdyksen.

“Siirtäkää hevoset raviin ja ruvetkaa tulemaan näitä puomeja reippaassa ravissa”, Melle huikkasi samalla kävellen lähemmäs puomeja ja niitä viisaten. Puomit olivat pitkällä sivulla, hieman uran sisäpuolella. Kun tuli vuoroni, käänsin tamman puomeja kohti ja suoristin sen. Suoriuduimme tehtävästä hyvin. Tulimme saman puomitehtävän muutamaan kertaan, jonka jälkeen Melle antoi uuden tehtävän: “Nyt ruvetaan tulemaan jumppasarjaa. Nostakaa laukka C:stä ja kääntäkää hevoset hieman ennen uraa kohta jumppasarjaa takapuoli vähän irtu satulasta. Sarjan jälkeen jatkakaa laukkaa L-kirjaimeen asti, jossa siirrätte raviin. Voitte aloittaa.” Kun oma vuoroni tuli, rupesin valmistelemaan laukkaa. C:n kohdassa nostin laukan ja nousin kevyeen istuntaan. Ohjasin tamman esteitä kohti. Se laukkasi nätisti ja malttoi kuunnella ohjeitani. “Myötää paremmin”, kuului ohje sarjaa mennessäni. Jatkoimme laukkaa lyhyen sivun puoleenväliin, jossa hidastin tamman raviin. Tulimme jumppaa muutamia kertoja molemmista suunnista ja loppua kohden onnistuin myötäämään vähän paremmin. Se on aina ollut minulle ongelma, josta opettaja saa melkein joka tunti muistutella. Uni vaikutti erittäin mukavalta kaverilta, se teki melko pienin avuin mitä pyysin ja käyttäytyi muutenkin mallikkaasti.

“Seuraavaksi tulemme tätä kaksoissarjaa. Esteiden välissä on kaksi laukka-askelta, mutta teidän täytyy vähän vahtia ratsujenne laukkaa. Voitte myös laskea askeleita ennen ensimmäistä estettä ja esteiden välissä, sillä se auttaa tietämään, mistä hevonen ponnistaa.” Vuorollani nostin laukan ja ohjasin Unen kohti sarjaa. Se tuli hieman liian reippaasti ja toinen askel sarjan välissä jäi vähän huonoksi. “Myötää vähän paremmin ja hidasta hieman vauhtia. Tule heti perään uudestaa”, Melle opasti. Jatkoin laukkaamista ja hidastin tahtia hieman. “Nyt on parempi laukka”, Melle huikkasi. Käänsin kohti sarjaa ja nyt tamma tuli täydellisesti. Teimme muutamat hypyt sarjalle ennen tehtävän vaihtumista.

“Nyt ruvetaan tulemaan samantapaista sarjaa. Tässäkin on kahden laukka-askeleen väli, mutta ura on kaareva. Katsokaa edellisen esteen päällä jo mihin olette menossa ja muistakaa kääntävät avut, että saatte hevosen myös sarjan kakkosesteelle”; Melle ohjeistí. Vuorollani nostin laukan ja suuntasimme Unen kanssa kohti sarjan ensimmäistä estettä. Esteen päällä rupesin katsomaan kohti sarjan toista osaa ja laskeuduttuamme rupesin kääntämään kunnolla, mutta olin hieman myöhässä, sillä tamma hyppäsi kakkosesteen melko reunasta. Sain käskyn tulla heti perään uudelleen ja nyt tehtävä sujui hienosti. Taputin tammaa. Sille tämä taitaa olla melko helppoa hommaa, itselläni tosin meinaa olla homma vähän hukassa pitkän tauon jälkeen.

“Sitten yhdistämme kaikki esteet. Tulkaa ensin kaksoissarja suoralla uralla, sitten jumppasarja, sen jälkeen kaksoissarja kaarevalla uralla ja jumppasarja toisesta suunnasta.”, Melle kertoi. Pyysin Unen laukkaan ja se lähti merkistäni heti liikkeelle. Ohjasin sen kohti kaksoissarjaa. “Myötää!”, kuului huuto. Kaksoissarjan jälkeen ohjasin ponin kohti jumppaa, jonka viimeisellä esteellä katsoin jo kohti sarjaa. Nyt tämäkin sarja sujui täydellisesti. Ohjasin Unen vielä jumpalle ja esteen jälkeen jatkoin vähän matkaa laukkaa, kunnes siirsin raviin. “Hienoa, nyt teillä rupeaa sujumaan”, sain kommentin radasta. Kehuin tammaa tyytyväisenä.

“Ottakaa vasen kierros ja kevyttä ravia. Tehkää vielä ympyröitä ja isoja voltteja”, loppuveryttelymme alkoi Mellen samalla keräillessä esteitä pois. Uni pärskähteli muutaman kerran. Annoin sille hieman pidempää ohjaa ja se venytti kaulaansa. Hetken päästä siirsimme hevoset käyntiin ja annoimme niiden kävellä pitkin ohjin. “Voitte ratsastaa kaartoon ja viedä hevoset talliin” Melle huikkasi. Käänsin Unen kaartoon ja taputin sitä. Laskeuduin selästä. Sitten nostin jalustimet ja löysäsin vyötä. Talutin tamman karsinaansa.

Purin Unelta kamat pois. Kävin pesemässä kuolaimet ja harjasin suojat. Sitten vein tavarat paikoilleen. Laitoin Unelle fleeceloimen päälle ja riimun päähän. Talutin sen pesupaikalle ja laitoin molemmilta puolilta kiinni. Tamma seisoi nätisti kylmätessäni sen jalkoja. Kun jalat oli kylmätty, vein tamman karsinaan ja hain sille porkkanan. Rapsuttelin sitä hetken ja lähdin sitten käymään nopeasti Karkin luona.

Tervehdin Karkkia astuessani sen karsinaan ja se tuli katsomaan minua. Tamma haisteli käsiäni ja taskujani. Naurahdin: “Ei minulla ole nyt herkkuja.” Rapsuttelin tammaa hetken ja sitten lähdin karsinasta. Suljin oven huolellisesti ja lähdin kävelemään kotia kohti. Vähässä matkassa muistin kumminkin tulleeni pyörällä ja jouduin palaamaan hakemaan sen, sillä äitini tarvitsisi sitä aamulla. (:

Estetiimin tuntisi lähtivätkin sujumaan varsin mallikkaasti! Alkuverryttelyt taisivat sujua teiltä kohtuullisen hyvin, eikä Uni tainnut keksiä ponimaisia kujeiluitaan niinkuin se joskus saattaa hieman keksiä.. Ensimmäisillä jumppasarjoilla et päässyt kunnolla hyppyihin mukaan, sillä myötäyksesi oli hieman heikko ja näin hypyn laskeutumisvaiheessa tasapainosi pääsi hieman heittelehtimään, mutta kun korjaat tämän virheen, lupaan että hypyt alkavat sujumaan viellä entistäkin paremmin Kaarevalla kahden laukka-askeleen välillä korjasit hienosti virheesi kun väli jäi teille hieman ahtaaksi ja seuraavalla kerralla pidätit Unta hieman ensimmäisen hypyn jälkeen ja näin saitte etäisyyden sopimaan toiselle esteelle, hyvä! Viimeinen rata teillä sujuikin varsin mallikkasti ja olen varma, että sinulla lähtee sujumaan viellä mallikkaammin, kunhan saat myötäyksen kohdilleen!

terveisin, Melle

Koulu B-A 21.4, ratsuna Roffe

Saavuin koulun jälkeen tallille jo heiman kiiruulla, että kerkiäisin ratsastustunnilleni. Luin tuntilistasta, mikä hevonen minulle oli laitettu. Roffe. Jäin hetkeksi miettimään, mikähän hevosista se mahtaisi olla, mutta tulin lopulta tulokseen että sen on oltava se komea ruunikko ori. Kävelin karsinalle ja tarkistin oven kyltistä. Olin osunut oikeaan. Ehkä nämä hevoset tästä pikku hiljaa oppii tuntemaan, kun on vähän muidenkin kuin vain Karkin kanssa tekemisissä. Hain Roffen harjat ja menin sen karsinaan. Aloitin pikaisen harjaamisen, jonka jälkeen hain satulan ja suitset. Muut tuntilaiset olivat jo melkein valmiita, joten minulla ei ollut paljon aikaa. Nappasin samalla jo mukaani kypäräni ja hanskat ja lähdin karsinalle kädet melkoisen täynnä. Laskin satulan telineelle ja laitoin kypärän päähän. Menin karsinaan sisälle ja laitoin suitset orille. Sitten nappasin satulan karsinan ulkopuolelta ja laitoin Roffen selkään. Onneksi se seisoi nätisti koko toimituksen ajan ja kerkisin juuri valmiiksi Mellen huikatessa ovelta, että kentälle saa tulla. Otin hanskat mukaan ja talutin orin kentälle.

Kiristin vielä vyötä ja mittasin jalustinhihnat sopiviksi. Tarkistin kaiken olevan kunnossa ja kiipesin orin kyytiin. Kaikkien ollessa valmiina, Melle antoi käskyn lähteä oikeaan kierrokseen pitkin ohjin. Siinä kävellessämme Melle kertoi meille tämän päivän tunnin suunnitelmista. Kohtapuoliin otimme ohjat käsiin ja rupesimme veryttelemään. Kun hevoset oli verytelty, annoimme pienen kävelytauon. Roffe tuntui erittäin mukavalta ratsastaa.

Seuraavaksi saimme tehtäväksi siirtymiset ravin sisällä. Toisella pitkällä sivulla lisättäisiin ja toisella koottaisiin. Päätyihin voltin tarvittaessa välimatkojen pitämiseksi. Vaihdoimme suunnan ja teimme toiseen suuntaan samaa. Sitten Melle vaihtoi tehtävää kahdeksikoksi. Toinen puolikas kahdeksikosta laukattaisiin ja toinen ravattaisiin, ravissa tulevan väistäessä. Vuorotellen tulisi lisätty ravi, lisätty laukka, koottu ravi, koottu laukka, että saisimme hevoset hyvin kuulolle ja toimimaan. Jatkoimme hetken tehtävää, kunnes lisäsimme ravipätkille vasta-asetuksen. Kun homma rupesi sujumaan, vasta-asetusta tuli myös pätkä laukkaan.

Roffe tuntui hyvältä, se kuunteli apujani. Se oli koko tunnin kuin unelma ratsastaa. Ravailimme jo puolipitkin ohjin loppuraveja. Taputtelin oria kaulalle. Kohta Melle käski ottaa hevoset käyntiin ja antaa pitkät ohjat. Hän kertoi kaikille palautteen tunnista ja kyseli omat fiilikset. Olin aivan taivaissa tällä mahtavalla orilla ratsastamisen jälkeen enkä voinut kuin hehkuttaa sitä Mellelle. Kohta käänsimme hevoset kaartoon ja laskeuduimme selästä. Nostin jalustimet ja löysäsin vyötä. Sitten talutin orin talliin.

Laitoin Roffen karsinaan ja otin siltä satulan ja suitset pois. Kävin pesemässä kuolaimet ja viemässä kamat paikoilleen. Menin takaisin orin karsinalle ja harjasin sen huolellisesti. Annoin Roffelle vielä porkkanan ja jätin sen karsinaansa syömään iltaheiniä rauhassa.

Kehitystä oli jo huomattavissa edelliseen koulutuntiisi; nyt olit huomattavasti napakampi jo alkutunnista ja sait Roffen kuuntelemaan apujasi hyvin täsmällisesti. Tosin Roffe onkin ratsasta ehkä ajoittain hieman herkempi kuin Cassu, joka voi vaikuttaa asiaan jollain tavalla. Jatkossa kannattaa kiinnittää huomiota omaan katseeseesi, sillä muutaman kerran jouduin huomauttamaan katseen pitämisestä suoraan eteenpäin eikä ponin niskaan/maahan. Kun muistat katsoa eteenpäin, sinun on helpompaa valmistella ratsu seuraaviin tehtäviin ja saat suoritettua ne entistäkin täsmällisemmin ! Yhteistyösi Roffen kanssa näytti todella hyvältä, mainiota Miley!

terveisin, Melle

Estetiimi 27.5

Saavuin tallille 30 minuuttia ennen tuntia koksa olin ollut hammaslääkärissä ja ajat olivat myöhässä. No kuitenkin näin Zirun ulkona ja kauhistuin kuinka likainen se oli, se oli piehtaroinut mutaisessa kohdassa ja se oli aiva kamalan likainen. Hain sisältä riimunnarun ja otin Zirun sisälle. Hain varuste huoneesta harjat, satulan, suitset, panssarin ja suojat. Menin sitten harjaamaan Zirua, se piti harjauksesta ja oli hiljaa paikallaan, kun harjasin sitä. 10minuuttia enne tuntia olin saanut Zirun puhtaaksi ja kiiltäväksi. Puin sille varusteet päälle ja juuri kun sain sen valmiiski opetttaja tuli sanomaan "Nyt kaikki kentälle tunti alkaa" Laitoin itselleni vain liivin ja kypärän päähän ja suuntasimme kohti kenttää.
Noisin satulaan joka tunti olevan korkealla kuin mikä. Zirun askelee ttuntuivat todella oudoilta ja pitkiltä verrattuna Lilin kävelyyn. Ziru tuntui hiukan jännittyneeltä ja energiseltä. Se kulki vain pää pystyssä kipittäen. 15 minuutin jälkeen opettaja sanoi kentän keskeltä "Kaikki ottakaa jalustimet pois ja hypätkää vuorotellen tuo este." Kun oli minun vuoroni minusta tuntui jo aluksi että tästä ei tule mitään, Ziru hyppäsi kaukaa ja olin sen kaulalla esteen jälkeen. Sain vedettyä itseni takaisin kyytiin ja kokeilin uudestaan. Se sujui jo paljon paremmin ja pysyin selässä. Seuraava tehtävä oli hypätä kädet pään päällä, se onnitui meiltä tosi hyvin verrattuna edelliseen. Viimeinen tehtävä oli hypätä ilman satulaa. Kun sain satulan pois Ziru alkoi tuntua jo ihan kivalta ratsulta. Kun lähestyimme estettä Ziru kompastui ja hyppäsi erittäin kaukaa siinä rytäkässä minä lensin Zirun kaulalle taas... Sitten otimme loppukäynnnit. Kun palasimme talliin totesin että Ziru on kiva heppa ja hoidin sen kuntoon, sitten lähdin hoitamaan Liliä.

Olipas kivaa nähdä sinua jälleen tunnilla ! Yhteistyö Zirconin kanssa ei aluksi näyttänyt sujuvan kovinkaan sutjakkaasti, mutta pikkuhiljaa tunnin aikana suorituksenne paranivat. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että olet tottunut tosiaan Lilin pieneen askellukseen Kannattaa Lilinkin kanssa harjoitella enemmän esimerkiksi lähestymisiä puomeille ja pienille esteille, sillä tänään ponnistuspaikan näkeminen ei tainnut aivan onnistua.. Onneksi se taito on kehitettävissä ja saitte Zirun kanssa loppuun kauniita hyppyjä, joihin myös sinä pääsit mukaan! Muistat vain, ettet lähde hyppäämään ennen hevosta niin kaikki sujuu mallikkaasti. Olit kuitenkin parantanut hienosti viime kerrastasi ratsastusteiden ratsastamista ja näin saimme laukan pyörimään jo entistä paremmin.

terveisin, Melle