Karkin hoitopäiväkirja

Istuin historian tunnilla koulussa ja ajatukseni olivat jo tämän päivän tallille menossa. Tunti oli päivän viimeinen eikä aihekaan ollut kovin kiinnostava. Olin uppoutunut omiin ajatuksiini, kun kello soi tunnin loppumisen merkiksi. Säpsähdin todellisuuteen ja pakkasin tavarani. Kiirehdin kohti bussia, etten myöhästyisi siitä. Historian opettaja piti taas tavalliseen tapaansa aivan viimeiseen minuuttiin asti.. Jäin bussista kotini edessä ja kävelin reippaasti sisälle. Heitin koululaukun huoneeni nurkkaan ja vaihdoin tallivaatteet päälleni. Nappasin keittiöstä mennessäni leivän mukaani ja huudin muille kotona olijoille lähteväni tallille.

Kävelin tallia kohti samalla välipalaani syöden. Keli oli mukava. Ajattelin, että voisin mennä Karkin kanssa tänään maastoilemaan. Melle oli kertonut minulle ensimmäisenä päivänä tallia esitellessään lähellä sijaitsevasta hiekkarannasta, jonne mieleni teki mennä katsomaan. Pian talli rupesikin jo näkymään. Kiristin tahtiani ja kävelin suoraan tarhoille Karkkia katsomaan. Se nukkui tarhan peräkulmassa päätään roikottaen, joten annoin sen olla ja menin talliin katsomaan.

Päätin siivota Karkin harjaboksin. Hain sen varustehuoneesta ja kävelin pihalle. Kaadoin boksin sisällön maahan kuivaan paikkaan ja puristelin pohjalta roskat. Putsailin harjoista niihin jääneet karvat ja liat ja laitoin ne takaisin harjalaatikkoon. Sitten vein Karkin harjat valmiiksi karsinan eteen ja hain riimunnarun. Lähdin metsästämään Karkkia tarhasta.

Tamma nuokkui edelleen tarhan peräkulmassa. Lähdin kävelemään sitä kohti samalla jutustellen, ettei se pelästyisi minua. Karkki raotti silmäänsä, muttei hievahtanutkaan. Sain sen helposti kiinni. Juttelin ja rapsuttelin tammaa hetken ennen kuin lähdin viemään sitä talliin. Tamma lähti mukaani hieman vastahakoisesti ja itseään venytellen. Vein tamman karsinaansa ja rupesin harjaamaan sitä. Onneksi Karkki oli tänään melko puhdas ja valmiiksi, eikä minulla ollut kauhea työ sen harjaamisessa.

Kun Karkki oli harjattu, sidoin sen kiinni ja kävin hakemassa suitset ja satulan varustehuoneesta. Laitoin tammalle satulan ensin. Nyt se ei päässyt kääntämään takapuoltaan minulle. Vyötä kiristäessä tamma esitteli vähän hampaitaan ja luimisteli. Sitten puin suitset Karkille. Kävin hakemassa vielä kypäräni ja raipan varoiksi mukaani. Hain tamman karsinasta ja talutin sen tallin pihaan.

Kokeilin vielä, että satulavyö on tarpeeksi tiukalla. Sitten laskin jalustimet ja nousin jakkaralta tamman kyytiin. Pyysin Karkkia liikkeelle. Se lähti hieman vastahakoisesti kävelemään, mutta korvat nousivat pystyyn ja tamman olemus valpastui, kun käänsin sen rannalle menevälle tielle. Annoin tamman kävellä omaan tahtiinsa puolipitkin ohjin ja nautin maisemista.

Ei mennyt kovin kun saavuimmekin jo rannalle. Vesi oli vielä paikoitellen vähän jäässä, mutta sulaa varmasti hyvin pian. Tänne tulemme varmasti Karkin kanssa kesällä nauttimaan vedestä ja lämmöstä! Rannalta jatkui mukavan näköinen hiekkatie, jota pitkin lähdimme jatkamaan. Keräsin ohjan kunnolla käteen ja pyysin Karkin raviin. Ravasimme melko pitkään ja tamma tuntui aivan hyvältä. Se liikkui itsestään hyvässä tahdissa eikä tarvinnut aivan kauheasti pyydellä. Tie kiemurteli mukavasti puiden lomassa. Kohta saavuimme peltoaukealle, joiden keskellä hiekkatie jatkui melkein niin pitkälle kuin saattoi nähdä. Näytti erittäin mahtavalta laukkasuoralta! Takaisin tullessa voisimme varmasti laukata tällä suoralla, jos siinä ei ole routakuoppia. Ravailimme reipasta ravia pitkän suoran päähän, jossa hidastimme käyntiin ja käännyimme takaisin päin.

Kun käännyimme, tamma rupesi tanssimaan allani eikä olisi malttanut millään kävellä askeltakaan. Tein muutaman pysähdyksen ja kun sain tamman kävelemään edes muutaman askeleen ennen tanssimisen jatkumista, annoin sille merkin siirtyä laukkaan. Tamma singahti vauhtiin ja vaikka olinkin varautunut siihen että Karkki saattaa lähteä lujaa, niin vauhti tuli silti hieman yllätyksenä. Tie oli erittäin hyvässä kunnossa, joten annoin Karkin laukata pätkän reipasta laukkaa. Sitten rupesin hidastamaan laukan tahtia ja sainkin tamman aika hyvin taas kuulolle. Olisi se toki vähän vielä rauhallisemmin mennä, mutta en antanut asian haitata vaan annoin Karkin nauttia menosta. Sitten siirsin tamman raviin ja jatkoimme reipasta ravia. Tamma pärskähti muutaman kerran tyytyväisenä ja taputtelin sitä. Siirsin Karkin käyntiin hieman ennen hiekkarantaa. Kävelimme rannalla hetken ja jatkoimme sitten matkaa puolipitkin ohjin käynnissä tallia kohti. Ei mennyt kauaakaan kun olimme tallin pihassa.

Pysäytin Karkin ja taputin sitä kiitokseksi mahtavasta lenkistä. Taisimme molemmat nauttia siitä. Laskeuduin alas ja nostin jalustimet. Huomasin, että Karkki oli hionnut hieman. Löysäsin satulavyötä ja talutin tamman karsinaansa. Otin siltä varusteet pois ja harjasin sen. Kävin pesemässä kuolaimet ja viemässä varusteet paikoilleen. Otin Karkille fleeceloimen ja porkkanan. En meinannut keritä karsinan ovesta edes sisälle, kun Karkki näki porkkanansa ja tuli ottamaan sen. Tamman tyytyväisenä rouskutellessa laitoin sille loimen päälle. Katsoin kelloa ja se oli jo niin paljon että muutkin hevoset otettaisiin kohta sisälle. Päätin jättää Karkin karsinaan kuivamaan. Hain sille vähän heinää ajan kuluksi ja rapsuttelin vielä ennen lähtöä. Vein loput tavarat paikoilleen ja tarkistin kaiken olevan jäljiltäni kunnossa. Sitten lähdin kävelemään kotia kohti ja läksyjen kimppuun

Olipas kivaa vaihtelua Karkille päästä maastoilemaan kunnolla! Ratsastit sitä maastossa mukavan taitavasti, sillä Karkilla taitaa olla hieman kevättä rinnassa kun se on noin innostunut! Sekun tuppaa joskus maastossa varsin laiskottelemaan ja monesti olen joutunut sitä jopa hoputtamaan.. Noh, jokatapauksessa hienoa, että Karkilta on löytynyt vireämpi vaihde päälle

Oikein mukava tarina jälleen, tosin kannattaa kiinnittää huomiota hieman sujuvuuteen: esimerkiksi ''Katsoin kelloa ja se oli jo niin paljon että muutkin hevoset otettaisiin kohta sisälle. Päätin jättää karkin karsinaan kuivumaan. '' Lauseista saa hieman sujuvamman kuuloisia jos väliin lisää vaikka joten, jolloin lause kuulostaa tältä: ''Katsoin kelloa ja se oli jo niin paljon että muutkin hevoset otettaisiin kohta sisälle joten päätin jättää karkin karsinaan kuivumaan. '' Sinun ei tietenkään tarvitse mukailla kirjoitustyyliä minun sanomani perusteella suuntaan tai toiseen, mutta tämä nyt oli vain tällainen pikkuvinkki (:

Tarinastasi saat 19ve (lisäilen ne illemmalla kaappiisi)

terveisin, Melle

Extra-tehtävä : Muksahdus

Minulla oli vapaapäivä, joten kerkesin jo aamupäivästä tallille. Tänään ehtisin tehdä Karkin kanssa pitkän maastolenkin! Kävelin reippain askelin tallia kohti. Suuntasin ensin talliin. Karkin karsinaa ei oltu vielä keritty siivoamaan, joten hain kottikärryt ja talikon. Siivosin karsinan ja kävin tyhjäämässä kärryt lantalaan. Toin karsinaan vähän uusia kuivikkeita. Päätin pesaista vielä vesikipon. Vein tavarat paikoilleen ja otin riimunnarun. Lähdin metsästämään Karkkia tarhasta.

Karkki ja Ferra leikkivät juuri keskenään, eikä kumpikaan kiinnostunut tulostani. Sain tosin kaksi kaveria melko nopeasti, kun kaivoin taskustani pussin ja rapisuttelin sitä. Annoit molemmille palat kuivattua leipää ja otin Karkin kiinni. Hätyytin Ferraa vähän kauemmas portista ja sain otettua Karkin portin raosta pihalle. Talutin sen karsinaan. Sidoin tamman varmuuden vuoksi kiinni, sillä se vaikutti vähän rauhattomalta.

Hain Karkin harjat ja rupesin harjaamaan sitä. Selvitin harjan ja hännän. Päätin tehdä sen harjaan letin. Sitten hain Karkin satulan ja suitset. Satulavyönkiristämisessä tamma tavalliseen tapaansa näytti vähän hapanta naamaa, mutta muuten se oli erittäin nätisti. Hain vielä kypäräni ja raipan. Talutin tamman pihalle.

Kokeilin vielä, että satulavyö on tarpeeksi kireällä. Laskin jalustimet ja nousin tuolilta Karkin selkään. Pyysin tamman käyntiin ja lähdimme kävelemään kohti mukavan näköistä metsätietä. Kävelimme hyvän tovin puolipitkin ohjin, kunnes keräsin ohjat kunnolla käteeni ja pyysin tamman rauhalliseen raviin. Ravailimme tietä pitkin ja linnut lauloivat. Nautin kevätilmasta ja Karkkikin tuntui tykkäävän. Tulimme mukavan oloiselle hiekkasuoralle, jossa voisimme laukata.

Siirsin tamman käyntiin ja valmistelin laukkaa. Kun tamma tuntui keskittyvän kävelemiseen, siirsin sen laukkaan. Laukkasimme pätkän matkaa rauhallista, hyvää laukkaa. Annoin sitten Karkin laukata vähän vapaammin ja nousin kevyeen istuntaan. Maisemat vaihtuivat hetkessä. Yhtäkkiä edessä olevasta puskasta hyppäsi jänis tiellemme ja Karkki säikähti sitä. Se löi liinat kiinni ja teki u-käännöksen takaisin tallia kohti. En ollut tietenkään varautunut tähän ja jatkoin matkaani yksin siihen suuntaan mihin äsken olimme menossa. Kun kerkesin tajuta olevani maassa, tamma laukkasi jo kaukana tallia kohti.

Kaivoin puhelimen taskustani ja soitin Mellelle. Kerroin tapahtuneesta ja pyysin ottamaan Karkin kiinni ja laittamaan karsinaan. Tulisin kävellen kohta perästä ja lähtisimme tamman kanssa vielä jäähdyttelemään. Se luultavasti nimittäin menisi kovaa tallille asti. Toivottavasti ohjat tai jalustimet eivät tartu matkalla mihinkään.. Lähdin kävelemään reippaasti tallia kohti. Olisin voinut juosta muuten takaisin, mutta äskeisin tippumisen jäljistä takapuoleni oli hieman hellänä ja käveleminenkin tuntui ikävältä. Pääsin viimein takaisin tallin pihaan ja kävelin Karkin karsinalle. Otin tamman karsinasta ja talutin pihalle.

Kiristin satulavyön, jota oli löysätty vähän. Nousin tuolilta uudelleen tamman selkään ja pyysin sen liikkeelle. Ohjasin tamman rannalle menevälle tielle ja pyysin rauhalliseen raviin. Ravailimme rannalle ja siellä pyysin tamman käyntiin. Käännyimme tallia kohti ja annoin Karkille puolipitkät ohjat. Kävelimme takaisin. Kun pääsimme tallille, tamma ei enään puhaltanut paljoa. Hikinen se tosin oli.

Pysäytin Karkin ja laskeuduin selästä. Nostin jalustimet ja lyösäsin vyön. Talutin tamman karsinaan ja purin siltä varusteet. Laitoin riimun päähän ja talutin Karkin pesupaikalle. Pistin sen molemmilta puolilta kiinni ja rupesin päästämään letkusta lämmintä vettä. Huuhtelin tamman nopeasti kurasta ja hiestä. Sitten kuivasin sen hikiviilalla ja heitin fleeceloimen päälle. Vein tamman karsinaansa kuivamaan.

Odotellessani tamman kuivumista, putsasin sen satulan. Vaihdoin puhtaan huovan ja pesin kurat pois. Tarkistin myös että suitset olivat puhtaat. Pihalla jaettiin tarhoihin juuri päiväheiniä, joten menin auttamaan. Kun heinät oli jaettu, tulin Karkin karsinalle. Otin fleeceloimen pois ja vein sen kuivamaan. Karkki ei ollut enää kuin vähän nihkeä, joten heitin sille fleecevuorellisen ulkoloimen päälle ja vein tarhaan myös syömään heiniään. Kävin viemässä loput tavarat paikoilleen ja siivosin jälkeni. Sitten lähdin kotiin parantelemaan mustelmiani

Onneksi teille ei sattunut pahemmin ! Nyt vain muistat lepäillä kotona ja seurailla, ettei mikään paikka kipeydy putoamisen jäljiltä enään pahemmaksi. Karkki taisi onneksi selvitä ehjin nahoin, vaikkakin olihan se hieman märkä laukattuaan lähes tulkoon kilometrin kotia kohti !
Täytyy muuten kiittää avustasi heinien jakamisessa, kaikista tallitöistä kun tuppaa olemaan aina niin suuri apu Olisin mielelläni kuullut vieläkin tarkemmin esim. Miten Karkki ravasi ? (oliko se reipas/laiska/säikky/pörheä..) ja miten se käyttäytyi esimerkiksi pestessäsi sitä ?

Mukava extra-tehtävän suoritus, josta saat tallikaappiisi 17ve sekä extra -merkin! (lisäilen nämäkin tänään illemmalla:D)

terveisin, Melle

Jäin koulubussista suoraan tallin tiehaaraan. Olin päässyt koulusta tänään aikaisin, joten kerkiäisin ratsastaa Karkilla vaikka se menisikin illan koulutiimin tunnille. Kävelin tien tallille auringon paistaessa. Maa on jo mukavan sulanut, eikä lunta ole juuri missään. Linnutkin rupeavat laulelemaan. Tällä päivälle olin suunnitellut koulutreeniä Karkin kanssa ja olin edellisenä iltana opetellut C-merkin kouluohjelman. Siinä olisi meille monta hyvää tehtävää harjoiteltavaksi ja joku päämäärä mitä kohti ratsastaa, ettei me köpöteltäisi vain päämäärättömästi ympäri kenttää. Suuntasin tallin vessaan vaihtamaan ratsastushousut ja kengät jalkaani, jonka jälkeen kävin viemässä koululaukkuni hoitojien nurkkaukseen. Otin riimunnarun käteeni ja kävelin tarhoille.

Menin Karkin ja Ferran tarhalle ja huutelin heppoja. Ne lähtivät vähän laiskasti kävelemään luokseni. Karkilla ei ollut riimua päässä, joten kiersin tarhan etsien sen riimua. Riimu löytyi, mutta se oli hajonnut. Kävin viemässä riimun roskapönttöön ja hain tallista Karkille uuden riimun. Suuntasin takaisin tarhalla ja hepat odottelivat jo portilla. Menin tarhaan sisälle ja annoin molemmille palat kuivaa leipää. Sitten pistin Karkille riimun päähän ja kiinnitin narun. Pyysin Ferraa väistymään portilta hieman kauemmas ja otin Karkin pois tarhasta. Suljin tarhan portit ja vein Karkin karsinaan.

Päästin tamman karsinaan irti ja aloin harjaamaan sitä. Se seisoi nätisti paikoillaan välillä minua uteliaasti haistellen ja tutkien. Kavioita putsatessa Karkki yritti nyppiä vähän jalkojaan, mutta lopetti kun komensin sitä. Kun tamma oli puhdas, kävin hakemassa varustehuoneesta satulan ja suitset. Laitoin suitset tammalle ensin, koska se oli karsinassa irti. Kun otin riimun pois päästä, Karkki yritti livistää, mutta sain pidettyä päästä kiinni ja suitsiminen sujui hyvin. Satulavyötä kiristäessä tamma vähän irvisteli, mutta olin jo tottunut siihen enkä jaksanut välittää. Laitoin ohjat jalustimien takaa ja kävin hakemassa varustehuoneesta kypärän, raipan ja hanskat.

Kävelin takaisin Karkin karsinalle samalla pukien kypärää päähäni ja hanskoja käsiini. Avasin karsinan oven ja tamma oli jo tulossa pois karsinasta. Otin ohjat pois jalustimien takaa ja talutin tamman kentälle. Kentällä kiristin vielä satulavyötä ja laskin jalustimet. Nousin jakkaralta Karkin selkään. Otin ohjien päästä kiinni ja pyysin tammaa kävelemään. Kävelimme pitkin ohjin muutaman kierroksen, kunnes rupesin pikkuhiljaa keräilemään ohjia ja työstämään tammaa käynnissä.

Aloitin tekemällä isoja ympyröitä ja pysähtyksiä. Pikkuhiljaa lisäsin myös peruutuksia ja pohkeenväistöjä. Karkki reagoi apuihini hyvin ja tuntui keskittyvän asiaan. Tein käynnissä vielä muutamat avotaivutukset molempiin suuntiin. Sitten siirsin tamman raviin. Ravi meinasi olla aluksi vähän kiireistä ja tahti meinasi olla vähän hukassa. Tein paljon käynti-ravi siirtymisiä siirtäen Karkin takaisin käyntiin ennen ravin tahdin karkaamista. Kun käynti-ravi siirtymiset sujuivat moitteettomasti ja sain ratsastettua ravin vähän paremmin tahdikkaaksi, lisäsin tehtävään veryttelylaukan.

Laukkasin pieniä pätkiä siirtäen tamman sitten raviin tai käyntiin välillä pysähdyksiä tehden. Eteenpäin tamma lähti täsmällisesti pyynnöstä, pidätteet eivät meinanneet mennä aivan yhtä hyvin läpi. Vaihtelin suuntaa ja tein samalla kiemurauraa ja ympyröitä edelleen siirtymisiä jatkaen. Kun sain pidätteetkin menemään hyvin läpi, kehuin tammaa ja annoin sille pienen kävelytauon. Kävelytauon jälkeen rupeaisimme ratsastamaan C-merkin kouluohjelmaa ratsastaen sen ensin läpi ja sitte hioen vaikeita kohtia.

Keräsin ohjat käteeni. Ratsastin tamman takaisin avuilleni. Se rupesi tuntumaan hyvältä allani ja liikkui pienilläkin avuilla. Siirtin Karkin raviin ja ratsastin harjoitusravissa keskihalkaisijaa pitkin tehden I:hin pysähdyksen. Pysähdys oli hieman hidas ja ehkä hitusen vino. Takaisin raviin siirtymisestä tuli sen sijaan erittäin hyvä. Keskihalkaisijan päästä ohjasin tamman oikeaan kierrokseen. M-kirjaimessa rupesin keventämään ja ohjasin Karkin lävistäjälle. Pyysin siltä tempon lisäystä ja tamma lähti lisäämään erittäin hienosti! Lävistäjän jälkeen istuin takaisin harjoitusraviin ja ratsastin uuden lävistäjän B:stä. Lävistäjän keskelle tuli 4 askelta käyntiä. Siirtyminen käyntiin oli hidas ja ennakoimme siirtoa niin, että taisi tulla vain 3 askelta. H-kirjaimessa tuli siirtyminen käyntiin. Siirtyminen tuntui selkään hyvältä ja oli tällä kertaa riittävän nopea.

Rupesin valmistelemaan laukkaa ja C-kirjaimessa nostin laukan. Rupesin ratsastamaan laukkaa ja sainkin sen pienillä avuilla pyörimään hyvin. Ratsastin kaksi pääty-ympyrää laukkaa, jonka jälkeen laukka jatkui aina R-kirjaimeen asti. Siinä tuli siirtyminen harjoitusraviin. Siirtyminen oli hieman hidas, mutta se oli minun moka, sillä olin vähän myöhässä valmistelemassa. B-kirjaimesta tein täyskaarron takaisin R:ään ja M-kirjaimessa siirsin keskikäyntiin. Käynti meinasi olla hieman turhankin kiireistä pidättelyistä huolimatta. Rupesin valmistelemaan laukannostoa ja C-kirjaimesta tuli lähes täydellinen laukannosto. Jatkoimme laukkaa kaksi pääty-ympyrää ja jatkaen aina S:ään asti, jossa siirsin harjoitusraviin. Nyt pidätteet menivät hienosti läpi ja siirtymisestä tuli hyvä. E-kirjaimesta tein täyskaarron takaisin S:ään jatkaen harjoitusravia aina R-kirjaimeen saakka. R-kirjaimesta tuli lävistäjä S:ään, johon keskelle tuli pysähdys. Pysähdys oli nopea, jalat eivät olleet aivan tasan ja jouduin vähän korjaamaan, mutta nyt tamma otti pidätteet hyvin vastaan ja pysähtyi suoraan. Jatkoimme harjoitusravia S:stä vasemmalle ja L:stä kohti keskihalkaisijaa. Halkaisijan keskelle tuli pysähdys, joka oli lähes täydellinen. Taputin tammaa paljon ja annoin sille hetkeksi pitkät ohjat.

Rata oli mielestäni hyvä ja tamma tuntui hyvältä ratsastaa. Jotain pientä hiomista meille jäi, mutta koska tamma tuntui niin hyvältä, päätin antaa asian olla tältä kertaa. Keräilin ohjat ja rupesin tekemään loppuveryttelyä. Ravailin tehden samalla vielä isoja ympyröitä ja antaen Karkille vähän pidempää ohjaa. Se venytti kaulaansa hyvin eteen alas. Kehuin tammaa paljon. Ravailimme muutaman kierroksen pitkin ohjin ja siirsin Karkin käyntiin. Se oli mielestäni ansainnut loppukävelyt maastossa, joten ohjasin sen pois kentältä ja tietä kohti. Kävelimme puolipitkin ohjin noin kymmenen minuuttia ja sitten käännyimme takaisin. Tallin pihassa pysäytin tamman ja taputin sitä. Laskeuduin selästä. Sitten löysäsin vyötä ja nostin jalustimet. Rapsuttelin Karkkia otsalta. Olin siihen erittäin tyytyväinen.

Talutin Karkin karsinaan ja otin siltä varusteet pois. Kentällä oli vielä sen verran märkää, että hiekka oli tarrannut satulavyöhön kiinni, joten harjasin vyöstä hiekat pois ja putsasin sen. Pesin kuolaimet ja vein varusteet paikoilleen. Laitoin Karkille riimun päähän ja otin sen pesupaikalle. Laitoin tamman kiinni. Avasin vesiletkun ja Karkki säpsähti hieman, kun letku liikkui äkillisesti veden alkaessa tulla letkusta. Huuhtelin Karkin jalat ja se seisoi nätisti paikoillaan. Suljin hanan ja kerin letkun takaisin. Kävin hakemassa Karkille fleeceloimen päälle ja toin sille kiitokseksi palan porkkanaa. Annoin herkun Karkille ja loimitin sen. Sitten irroitin tamman pesupaikalta ja vein sen karsinaan.

Hevosia ruvettiin ottamaan sisälle valmiiksi illan ensimmäisiä tuntia varten, joten autoin hommassa. Sen jälkeen hain koulukamani hoitajien nurkkauksesta. Kävin vielä vilkaisemassa Karkkia, joka nuokkui tyytyväisenä karsinassaan. Lähdin kävelemään kotia kohti. (:

Aivan aluksi täytyy pahoitella sitä, etten ehtinyt kommentoimaan tarinaasi aikaisemmin ! Jokatapauksessa, tarinasi oli jo sujuvampaa luettavaa kuin edelliset sekä olit saanut yhdisteltyä joitain lauseita jo mukavasti toisiinsa, jolloin lukeminen on hieman helpompaa. Teillä on mennyt Karkin kanssa oikein hienosti; osaat käsitellä ponia juurikin sen vaatimalla tavalla, sillä se vaikuttaa tottelevan sinua mainiosti aina kun kiellät sitä tekemästä jotakin kiellettyä. Satuinpas kurkistamaan varustehuoneen ikkunasta muutaman kerran kentällä ja voi että miten hienosti Karkki allasi liikkuikaan, hyvä Miley! Tätä menoa olette kohta kouluratsastuskilpailuissa

Tästä saat tallikaappiisi 21ve.

terveisin, Melle

Maastoestekurssi 5.4.2014

Kello oli vähän vaille kymmenen, kun kävelin Mellen taloa kohti. Onneksi oli melko kiva keli, eikä ainakaan sadetta oltu luvattu, sillä tänään olisi maastoestekurssi. Minua hieman jännitti, sillä en ollut ikuisuuksiin hypännyt maastoesteitä, eikä Karkkikaan ole vielä hirveän kokenut. Olin kertonut Mellelle pienestä jännityksestäni samalla, kun olin toivonut Karkkia kurssille ja hän oli luvannut, että voisimme halutessamme hypätä tällä kerralla vain pienimmät esteet. Se kuulosti mielestäni hyvältä, sillä haluan mielelläni jättää kurssista sekä itselleni että hevoselle hyvän kuvan ja onnistumisen tunteen.

Saavuin Mellen talolle ja astuin sisälle. Jätin kenkäni eteiseen ja takin naulakkoon. Melle tulikin jo vastaan ja kutsui peremmälle. Paikalla oli jo jonkun verran väkeä. Huh, en ollut aivan viimeinen, ajattelin, kun ovi kolahti kohta istuuduttuani. Kun kaikki olivat paikalla, Melle aloitti päivän toivottamalla kaikki tervetulleiksi ja kertomalla vielä hevoset millä kukin menisi. Sitte Melle piti teoriatunnin maastoesteistä ja yleisistä käytännöistä. Teorian jälkeen siirryimme syömään maittavan lounaan. Syötyäni hieman liikaa hyvää ruokaa, miten jaksaisin ratsastaa vatsa niin täynnä. Kun kaikki olivat syöneet, siirryimme pikkuhiljaa tallia kohti hoitelemaan heppoja kuntoon.

Karkki oli karsinassaan, joten hain sen harjat ja rupesin harjailemaan. Tamma tuli tervehtimään ovelle, mutta kääntyi sitten takaisin takaseinää kohti jatkaen nuokkumistaan. Harjasin tamman huolellisesti ja putsasin kaviot. Tamman ollessa puhdas kävin hakemassa sen kamat. Laitoin suojat jalkoihin ja suitset päähän. Sitten satuloin tamman. Se kesti vyön kiristämisen melko hyvin, eikä oikeastaan edes irvistellyt minulle. Kysyin siltä naurahtaen, että mikä sitä tänään vaivasi ja tamma katsoi minua vihaisesti, kuin olisi ymmärtänyt mitä sanoin. Kävin pukemassa kypärän, turvaliivin ja hanskat. Otin raipan käteeni ja menin Karkin karsinalle odottamaan.

“Noniin, rupeaisi näyttämään valmiilta. Voitte ruveta siirtymään pihalle ja nousta hevosten kyytiin. Älkää liikkuko vielä mihinkään, katsotaan ratsastusjärjestys.”, Melle ohjeisti meitä. Vuorollani talutin Karkin pihalle ja vein sen kaartoon. Kiristin vyön ja laskin jalustimet. Kiipesin tamman selkään ja jäimme paikoillemme odottamaan. Kun kaikki olivat valmiita, Melle huusi järjestyksen ja lähdimme hänen johdattamana kävelemään metsää kohti.

Hetken kuluttua kuului käsky kerätä ohjat kunnolla, kohta ravattaisiin. Kohta letka siirtyikin raviin. Karkki yritti muutaman kerran kiilata edellä menevän hevosen ohi, mutta kun en antanut sen poistua paikaltaan, se tyytyi kohtaloonsa hieman happamasti edellä menevän perässä ravaillen. Ravailimme hyvän tovin, kunnes kärjestä kuului huuto “Laukkaa!”, ja letka siirtyi rauhalliseen laukkaan. Hevoset pysyivät hyvin jonossa, eivätkä kiirehtineet. “Ja sitten takaisin raviin!”

Ravailimme maastoesteradan alkuun, jossa pysähdyimme. Melle käski meidät ympärilleen kaartoon, ettei hänen tarvitsisi huutaa ohjeita. Aloittaisimme hyppäämisen pienellä, lähes maassa olevalla koivutukilla yksitellen muutamaan kertaan. Sen jälkeen lisäämme esteen perään vähän matkan päässä olevan toisen pienehkön tukin. Vuorollani nostin laukan ja ohjasin Karkin kohti koivutukkia. Painoin pohkeet kiinni ja tamma hyppäsi melko varmasti yli. Toistin saman uudelleen. Sen jälkeen saimme tulla molemmat tukit. Karkki hyppäsi niinkuin vanha tekijä. Kehuin sitä.

Kaikkien mentyä tukit, jatkoimme matkaa vesiesteelle. Melle kertoi kuinka kukin siitä tulee, me emme Karkin kanssa hyppäisi, vaan menisimme “ramppia” pitkin veteen ja toisesta “rampista” pois. Toisella kerralla voisimme kokeilla hypätä vedestä pois matalasta kohtaa, mutta emme tällä kerralla hyppäisi veteen ollenkaan. Tulin ensimmäisen kerran vettä kohti käynnissä ja ohjasin Karkin “rampille”. Se katsoi hieman epäilevästi vettä, mutta pienellä rohkaisulla kahlasi reippaasti veden läpi. Tulimme uudelleen ravissa, nyt tamma meni jo varmemmin veteen, mutta katsoi sitä vielä hieman. Saimme tulla vielä kerran ja nyt hyppäsimme vedestä erittäin matalasta kohdasta pois. Kehuin tammaa kauheasti meidän onnistuttua.

Kaikkien mentyä vesieste, siirryimme portaiden luo. Portaita oli ensin kaksi ylös, vähän matkaa tasaista ja kaksi alas. Askelmat olivat myös melko leveät. Vuorollani ohjasin Karkin ravilla kohti estettä. Se nousi hyvin ensimmäiselle tasanteelle, mutta onnistui väistämään toisen, kun en ollut tarpeeksi hereillä. Aloitimme alusta ja nyt tehtävä sujui toivotulla tavalla. Muut kokeilivat vielä vaikeammatkin esteet, mutta me tyydyimme Karkin kanssa näihin.

Kun kaikki esteet oli katsottu läpi, menimme radan alkuun. Melle kertoi radan kulun. Minun ja Karkin rataan kuuluisi ensin koivutukki, sitten tukkikasa, portaat, tukki, vesieste ja pikkuisen korkeampi tukki takaisin “maaliin”. Vuorollani nostin laukan ja lähdimme matkaan Karkin kanssa. Ensimmäiset tukit sujuivat hyvin, portaille tuli vähän huono hyppy Karkin meinatessa kieltää, mutta rohkaisusta hypätessä kumminkin, tukki sujui hyvin, veteen laskeutuminen “ramppia” pitkin sujui laukassakin, vaikka itse vähän jännitin kyseistä juttua. Pääsimme vedestä hyppäämään myös ylös ongelmitta ja jatkoimme viimeiselle tukille. Karkki hyppäsi hienolla kaarella sen yli. Kehuin tammaa ja rupesin hidastamaan raviin. Muiden luona pysäytin Karkin. “Hienoa, teille piisaa tällä kertaa.”, Melle totesi.

Kun kaikki olivat hypänneet ratansa, järjestäydyimme takaisin jonoon ja lähdimme ravailemaan kohti tallia. Kaikilla oli naamallaan onnellinen hymy onnistuneen hyppyreissun ansiosta ja tunnelma oli erittäin iloinen. Ennen tallia otimme hevoset käyntiin ja annoimme kävellä loppumatkan. Tallin pihassa ratsastimme kaartoon ja kehuimme hevosia. Laskeuduin selästä ja löysäsin vyön. Nostin jalustimet ylös. Karkki yritti hinkata päätään minuun, mutta en antanut. Se oli melko hikinen. Talutin tamman karsinaan ja purin siltä kamat.

Suojat olivat niin kuraiset, että pesin ne ja vain kuivumaan. Vaihdoin satulaan puhtaan huovan ja pesun kuolaimet. Sitten vein kamat paikoilleen. Tuli minun vuoroni ottaa Karkki pesupaikalle. Huuhtelin sen pikaisesti lämpimällä vedellä ja kuivasin hikiviilalla. Karkki kuopi hieman, mutta seisoi muuten nätisti. Vein tamman takaisin karsinaan ja hain sille fleeceloimen päälle. Laitoin riimun tamman päähän ja annoin sille omenan. Sen Karkki oli totisesti ansainnut!

Kun kaikki hevoset oli purettu ja hoidettu, menimme Mellen talolle. Siellä katsoimme meistä kuvatut ratavideot ja annoimme niistä omat arviomme. Lopuksi Melle antoi kaikille palautteen kurssista. Lähdimme yhteistuumin vielä talliin vaihtamaan hevosille kuivat loimet päälle, ja sitten väki rupesikin pikkuhiljaa lähtemään kotia kohti. (:

Kiva että olitte mukana maastoestekurssilla ja tervetuloa uudelleen mukaan meidän tapahtumiimme ! Tässäpä olisi nyt lupailemaani palautetta hieman siitä, kuinka teillä sujui! Ratsastit Karkkia mukavan pehmeillä otteilla, mutta välillä olisin toivonut jämäkämpääkin otetta, vaikka ymmärsin kuitenkin varsin hyvin sen, että kun ennen jotakin esteitä sinua hieman jännitti, niin jäit hieman istuskelemaan satulaan, jolloin Karkki sai tilaisuuden vetäistä esteestä ohi tai yrittää kieltää. Olit kuitenkin todella rohkea, sillä ei ole Karkkikaan kovin montaa kertaa päässyt maastoesteradallemme hyppäämään ! Teillä sujui kuitenkin hyvin, radalla olisit voinut pitää hieman tasaisemman temmon päällä, mutta pääsitte jokaisesta esteestä kuitenkin kohtuullisen siististi ja sujuvasti ylitse, hienoa ! Tästä teidän onkin oikein hyvä jatkaa.

Tarinasi oli jo todella kivaa luettavaa ja lauseet olivat paljon sujuvampia ! Joitain kielivirheitä huomasin tekstissä olevan (esimerkiksi. ''ja vain kuivumaan'' --> ja vein kuivumaan sekä ''pesun kuolaimet'' --> pesin kuolaimet), mutta ei niitäkään häiritsevän paljon tekstistä kuitenkaan löytynyt ! Tästä tarinasta saat kaappiisi 22ve.

terveisin, Melle

Olin ollut monta päivää kipeänä, mutta viimein olin sen verran terve, että pystyin lähtemään tallille Karkkia katsomaan. Ikävä tammaa oli jo suuri! Pyöräilin tallille reipasta vauhtia pienien pisaroiden putoillessa naamalleni. Tallin pihassa jätin pyörän parkkiin ja kävelin talliin, josta otin riimunnarun. Suuntasin tarhoille ja Karkin tarhaan. Tamma oli tarhan perällä, mutta tuli luokseni kun vihelsin sitä. Annoin sille porkkanan ja halasin sitä. Kuinka mukava olikaan nähdä Karkki! Rapsuttelin tammaa hetken päästä ja otin sen kiinni. Sitten vein tamman talliin ja laitoin karsinaansa.

Karkki tuntui hieman rauhattomalta, joten sidoin sen kiinni. Kävin hakemassa harjat ja rupesin harjaamaan tammaa. Se oli innolla touhussa mukana ja yritti hamuta harjaa suuhunsa harjatessani sen päätä. Muutoinkin tamma hommaili jotain koko ajan eikä meinannut malttaa seistä paikoillaan. Olin solminut riimunnarun huolellisesti kalteriin, mutta Karkki yritti aukoa solmua. Lopputuloksena oli vain märkä riimunnaru. Kun sain tamman puunattua kiiltäväksi, letitin sen harjan ja hännän.

Lähdin viemään harjoja pois ja kurkkasin samalla tallin ovesta pihalle. Sade oli kiihtynyt, enkä viitsinyt lähteä vielä sateeseen ratsastamaan. Ehkä pitäisi odottaa, että paranisi kunnolla. Kävelin siis takaisin Karkin karsinalle ja avasin oven. Annoin tammalle porkkanan ja päästin sen vapaaksi karsinaan. Jäin hetkeksi rapsuttelemaan tammaa, kunnes jatkoin matkaa kotia kohti

Ikävää, että olet ollut kipeänä, mutta toivottavasti paranet pian:) Karkki onkin kaipaillut sinua kovasti, joten ihanaa että tulit morjestamaan ponia!

Nyt tarinasi oli jo huomattavasti sujuvampi, vaikka muutamassa kohdassa lauseita olisikin voinut pyöristellä tai yhdistellä toisiinsa. Joktapauksessa, oikein kiva lukea välillä hieman lyhyempiäkin ja erilaisia tarinoita!

Tästä heittelen kaappiisi 8ve !

terveisin, Melle

Extra-tehtävä : Yö leirimökissä + Metsisläisten vierailuviikonlopun ensimmäinen päivä

Nukuin sikeästi leirimökissä, sillä huomenna alkaisi Metsisläisten vierailuviikonloppu. Yhtäkkiä jostain kuului selvää kavion kopinaa. Kopina läheni ja läheni, se kuulosti aivan niinkuin vierestä olisi juossut hevonen. Hätkähdin ja nousin istumaan. Jäin kuuntelemaan, mutta en kuullut enään mitään muuta kuin sydämeni pamppailun ja muutaman muun leirimökissä nukkuvan hengityksen. Entä jos joku olisi karannut tallista? Millä kukaan sieltä karkuun olisi päässyt, karsinathan tarkastettiin iltaruokinnan yhteydessä ja ovet oli lukossa. Päätin lähteä talliin kuitenkin katsomaan, sillä asia jäisi kuitenkin häiritsemään minua enkä saisi nukuttua. Kaikki muut nukkuivat niin sikeän oloisesti, etten viitsinyt herättää ketään. Nappasin vaatekassini päältä vain takin päälleni ja puhelimen tyynyn vierestä käteeni että olisi edes joku valo. Vetäisin takin päälleni ja lähdin muuten yövaatteillani hiippailemaan leirimökin ovea kohti.

Kun pääsin hiljaa pihalle, suljin leirimökin ulko-oven. Kuuntelin. Erittäin hiljaista. Ja kylmää! Laitoin puhelimestani taskulampun päälle ja lähdin suunnistamaan tallin ovea kohti. Kylläpäs kaikki oli näin yön pimeimpinä tunteina eri näköistä. Pääsin tallin ovelle ja avasin sen. Menin hiljaa sisälle ja jäin kuuntelemaan. Hiljaista oli tallissakin. Lähdin kävelemään tallin käytävää pitkin yrittäen valoittaa lattiaa ja vähän ovia nähdäkseni niiden olevan kiinni ja hevosten olevan karsinoissaan, mutta yritin häiritä hevosten unta mahdollisimman vähän.

Kävelin koko käytävän toiseen päähän. Kaikki ovet olivat kiinni ja kaikissa karsinoissa oli joku.. Kummallista. Kävelin vielä takaisin tarkistaen. Kyllä, kaikki hevoset ovat tallella. Huokaisin helpotuksesta. Mutta olisiko mielikuvitukseni voinut tehdä näin tepposen, vai olinko vain syvässä unessa? Koska hevoset olivat tallella, jätin ne nukkumaan. Menin tallista pihalle ja vähän jännittyneenä kävelin tai oikeastaan melkein juoksin takaisin leirimökkiin. Suljin oven perässäni ja menin sänkyyni. Ehkä se olikin vain unta. Pyörin pitkän aikaa sängyssä, mutta lopulta nukahdin.

Aamulla heräsin, kun ensimmäiset mökissä olivat jo heräillä ja heistä lähti hieman ääntä tavaroita etsiessä. Nousin istumaan. Etsin myös itselleni vaatteet päälle. Kun kaikki olivat hereillä, kerroin yöllisestä seikkailustani. Lähdimme kaikki tallia kohti auttamaan ensin Melleä aamutallissa ja hevosten ulosviemisessä ja sitten aamupalalle Mellen talolle. Sen jälkeen siivosimme tallin.

Puoli kahden maissa Metsisläisiä rupesi saapumaan tallille. Kun kaikki olivat paikalla, siirryimme Mellen talolle syömään ja nimikkohevoset jakamaan. Sain onnekseni Karkin, olinhan toivonut Melleltä hoitsuani viikonlopun ajaksi. Ruokailun jälkeen Melle johdatti esittelykierroksen esitellen tallin, hevoset ja henkilökunnan. Kuuntelin korva tarkkana, sillä aivan kaikki hevoset eivät olleet vielä tulleet minulle tutuksi.

Esittelyn jälkeen saimme ruveta varustamaan hevosia ensimmäistä tuntia varten. Tai eihän varustamista aivan kauheasti ole, sillä luvassa oli leikkitunti ilman satulaa! Ne ovat melkein suosikki tuntejani, jos vain pysyy kyydissä. Karkki melkein nukkui, kun harjasin sitä. Mukava hoitaa tammaa, kun se seisoo tosi nätisti paikoillaan. Hymyilin Karkille, se oli niin suloinen näky siinä torkkuessaan. Hain omat kamani ja toin samalla suitset. Palasin karsinalle ja menin pukemaan suitset tamman päähän. Kun kaikki olivat valmiit, talutimme hevoset kaartoon pihalle ja Melle punttasi meidät kyytiin. Suuntasimme kenttää kohti. Melle tuli viimeisenä ja sulki kentän portin.

Kävelimme ensin pitkin ohjin Mellen samalla tehdessä pujottelurataa kentälle. Kohta keräsimme ohjat ja rupesimme tulemaan pujottelua. Se oli yllättävän hankalaa, sillä välit olivat melko pienet ja jos käänsi liian nopeasti, kartiot kaatuilivat. Ja Karkki ei tuntunut ymmärtävän ollenkaan minkä takia pitäisi mutkitella pitkin kenttää, vaan jäkitteli pujottelun keskivaiheille monta kertaa. Kohta vaihdoimme siirryimme tehtävään ravissa. Se ei sujunut meiltä Karkin kanssa enään ollenkaan, vaan kartiot olivat joko kumossa tai tamma ei hievahtanutkaan mihinkään. Saimme Melleltä hieman helpotusta ja tulimme vain joka toisesta välistä, mikä sujui ihan ok. Sitten otimme veryttelylaukkaa kahdella pääty-ympyrällä. Karkki laukkasi nätisti, mutta yhtäkkiä se säpsähti jotain aidan toisella puolella ja hyppäsi vastakkaiseen suuntaan kuin olimme menossa. Enhän minä ollut varautunut ja jatkoin yksin matkaa ympyrän suuntaan.

"Sattuiko?", Melle kysyi. Nousin ylös puristellen enimmät hiekat vaatteistani ja vastaten Mellelle selviäväni kyllä, vaikka takapuoli olisi luultavasti vähän hellänä muutaman päivän. Karkki pössötti hetken ympäri kenttää, kunnes saimme sen saarrettua nurkkaan ja sen sai kiinni. Melle punttasi minut takaisin selkään ja jatkoimme harjoitusta. Tällä kertaa pidin harjasta kiinni..

Laukan jälkeen siirsimme hetkeksi käyntiin antaen vähän pidempää ohjaa. Samalla Melle kertoi, että leikkisimme seuraavaksi peiliä. Hän valitsi ensimmäisen peilin, joka meni kentän toiselle pitkälle sivulla ja me muut menimme toiselle. Lähdimme Karkin kanssa liikkeelle, mutta en meinannut saada sitä liikkumaan, joten peilin kääntyessä jouduimme heti takaisin alkuun. Aloitimme uudestaan ja nyt pääsimme paljon pitemmälle. Menimme muutaman kierroksen peiliä, minun ja Karkin onnistumatta kertaakaan pääsemään peiliksi. Sitten vaihdoimme leikkiä hippaan. Hipan jälkeen leikimme vielä "talli palaa"-leikkiä ja Mellen tekemää viestirataa, jossa piti samalla pitää peruna lusikassa tai muutoin joutui palaamaan alkuun, jossa oli koroke jolta pääsi selkään. Karkki säikähti kerran perunaa sen pudotessa lusikasta ja lähti ryntäilemään ympäri kenttää ja enköhän minä tietenkin muksahtanut toisen kerran alas. Muuten minun ja Karkin yhteisymmärrys ei tänään ollut kovin hyvää, mutta joukkue, jossa olimme, onnistui sentään voittamaan viestin. Lopuksi Melle rakensi meille vielä pienen tehtäväradan. Sen jälkeen ravailimme vähän ja kävelimme löysin ohjin. Olipas mahtava tunti ja takapuoli olisi illalla varmasti hellänä!

Tunnin jälkeen hoidimme hevoset huolellisesti pois. Annoin Karkille hevosnamin, vaikka en ollut varma, oliko se ansainnut sitä. Sitten vein tamman tarhaan. Tunti oli vähän venynyt ja hevosten hoidossa meni aikaa, joten vapaa-aikaa ei juuri ollut ennen ruokaa. Ei se haitannut, olihan tässä jo nälkä kerinnyt tulla. Syömme Mellen talolla iloisissa merkeissä. Ruuan jälkeen Melle kokosi meidät tallin pihaan ilmoittaen leirikasteesta. Jännitin sitä hieman, en ollut ikinä ollut kyseisessä toiminnossa ja olin kuullut hieman ikäviäkin puheita.

Silmämme peitettiin pinteleillä, jonka jälkeen ohjattiin yksitellen narun luo. Siitä lähti rata, joka piti selvittää. Oli esteidin ylitystä ja alitusta ja narun kanssa kiertämistä yms. Jonku esteistä oli vesieste, sillä sen ali ryömiessä oli melko märät tunnelmat. Kun radan oli selvittänyt, päätyi seuraavan avustajan luokse. Hän kertoi että edessä on kaksi latia, joista olisi tarkoitus etsiä porkkanat vain suuta apuna käyttäen. Ensimmäisessä oli lämmintä vettä ja porkkanan etsiminen oli helppoa hommaa. Toisessa vadissa olikin jauhoja, jotka tarttuivat ikävästi märkään ihoon. Porkkana löytyi kuitenkin ja sain jatkaa matkaa. Seuraavalla pisteellä oli ämpäri, jossa oli kaviokoukku. Se pitäisi etsiä. Ämpärissä oli jotain limaista.. Ehkä vähän ällöttävää. Sain kuitenkin kaviokoukun käteeni ja pääsin jatkamaan matkaa. Sitten oli vielä tietovisa, jossa vääristä vastauksista sai vettä niskaan. Onnistuin tietämään melko monta ja säilyin aika kuivana. Minulle annettiin naru käteen, jota pitkin lähdin kävelemään. En ehtinyt ottaa montaa askelta, kun sain kunnon vesipesun. Sen jälkeen sain luvan poistaa pintelin ja jatkaa matkaa saunaan, joka oli jo valmiiksi lämpimänä.

Kun kaikkien leirikaste oli suoritettu ja olimme saunoneet, siirryimme iltapalalle Mellen talolle. Kaikkien istuessa pöydässä, Melle kertoi ottaneensa aikoja suorituksista ja nopeiten suoriutunut ja vähiten virheitä saanut palkittiin isolla karkki pussilla. Söimme iltapalan ja voittaja tarjosi kaikille karkkia. Sitten lähdimme kaikki iloisin mielin leirimökille pesemään hampaita ja nukkumaan. (:

Todella kiva tarina ! Kerroit päivän tapahtumat ihanan yksityiskohtaisesti, mutta silti niin, että mielenkiinto lukiessa säilyi hyvin keskeisissä asioissa Muutamia pilkkuvirheitä löytyi tosin, mutta ne eivät pahemmin haitanneet lukukokemusta.

Auts ! Onneksi ei sattunut pahemmin, vaikka pääsitkin muksahtamaan muutaman kerran kentän hiekkaan...onneksi hiekka on sen verran pehmeää, että se hieman joustaa pudotessa. Toivottavasti takamuksesi parantuu kovista koettelemuksista huolimatta Sinun kannattaakin joskus itsenäisesti harjoitella Karkin kanssa teille leikkitunnilla haastavaksi osoittautunutta pujottelua ja muita ongelmakohtia, jotta saat Karkin kuriin myös niiden osalta!

Tästä saat kaappiisi 28ve + extramerkin!

terveisin, Melle

Viimeinen pääsiäisloman päivä edessä ja mahtava viikonloppu Metsisläisten kanssa takana, aurinko paistaa ja lämmintä 18 astetta. Voiko kauniimpaa kevätpäivää olla! Ja mikäs sen parempi tapa kuin viettää tälläinen mahtava päivä tallilla. Olin kyllä viikonlopun vähille jääneiden yöunien takia hieman uuvuksissa, mutta olin luvannut Karkille tulevani tänään tallille ja että luvassa olisi jotain mukavaa. Koulussa alkaisi koeviikko, opettajat olivat ajatelleet kaikkien kerkiävän lukea lomalla kokeisiin ja muutenkin koulussa pitäisi ottaa loppurutistus ennen kesälomaa, jos vaikka numerot vielä vähän nousisi ja pääsisin haluamaani jatkokouluun. Mutta se siitä, en antaisi tänään ajatustakaan koululle, sillä tallin katto näkyi jo!

Kävellessä tallille auringossa minulle oli tullut jo sen verran lämmin, ettei päälleni pukemaani hupparia varmasti enään tarvittaisi. Kävin viemässä hupparin talliin ja otin Karkille riimunnarun. Suuntasin kohti tarhoja, jossa hevoset paistattelivat päivää. Kävelin Karkin luo ja nappasin sen kiinni. Lähtiessäni kävelemään porttia kohti, tamma löntysti vähän laiskasti perässäni. Avasin portin ja sujautin Karkin portin välistä sulkien narut perässä. Talutin tamman tallin pihaan ja päätin hoitaa sen pihalla. Sidoin Karkin kiinni ja kävin hakemassa harjat tallista. Tullessani takaisin tamman luo se oli kerinnyt löysyttämään riimunnarun solmun melkein auki asti. Nappasin narun nopeasti ennen kuin Karkki juoksentelisi vapaana pitkin pihoja ja sidoin tamman hieman huolellisemmin kiinni.

Aloitin harjaamisen kumisualla pyörittelemällä kaulalta häntää kohti. Montaa pyöräytystä ei kerinnyt tekemään, kun harja oli jo aivan täynnä karvoja.. Seuraavaksi vedin tamman läpi piikkisualla ja viimeistelin harjauksen vielä pehmeämmällä harjalla harjaten myös pään ja jalat. Karkki nautti hoidosta ja en ihmettele, sillä sellainen määrä irtokarvaa kutittaa varmasti. Otin harjakamman ja selvittelin tamman harjan ja hännän. Sitten putsasin vielä kaviot ja tarkastin kengät. Vasemman etujalan kenkä heilui hieman, mutta Karkki oli jo muutenkin niin pitkässä kengässä, että se olisi varmaan kohta kengityslistalla. Pitäisi muistaa kumminkin mainita Mellelle. Koska olen erittäin hyvä unohtamaan asioita, kävin heti kirjoittamassa lapun Karkin oveen.

Palasin tamman luo ja irroitin sen hoitopuomista. Talutin tamman kentälle, jossa ei ollut onneksemme muita. Saisin päästää Karkin vapaaksi hieman höyryjä päästelemään ja nauttimaan vapaudesta. Suljin portin huolellisesti ja lähdin kävelyttämään hevosta muutaman kierroksen, ettei se aivan kylmiltään rupeaisi juoksentelemaan. Kohta päästin tamman irti ja annoin sille merkin liikkua. Ensin tamma lähti ravailemaan nätisti ympärilläni, kuin olisi ollut liinassa. Sitten se huomasi olevansa vapaa ja lähti pukkilaukkaa ympäri kenttää. Minua nauratti, tamma pärskähteli ja puketteli ja laukkaili reippaasti ympäri kenttää. Siitä näki, että se selvästi nauttii olostaan. Tamma päästeli muutaman kierroksen täysillä pysähtyen yhtäkkiä aidan viereen pörähtäen ja jääden tuijottamaan eteensä. Sitten se äkkinäisesti teki u-käännöksen ja jatkoi pössöttämistä toiseen suuntaan. Hetken päästä Karkki malttoi hidastaa raviin ja oli taas oma itsensä. Minua nauratti edelleen, kuinka hevonen nautti vapaudestaan täysin rinnoin.

Kaivoin taskustani rapisevan pussin eikä mennyt kauaakaan kuin selkäni takana oli eräs utelias kaveri. Käännyin varovasti ympäri ja silitin Karkkia turvasta. Annoin pussista tammalle pienen makupalan ja otin tamman kiinni. Talutin sen kentän portille ja avasin portit. Suuntasimme metsään menevän polun varteen vähän jäähdyttelemään. Kävelimme kymmenisen minuuttia, kunnes käännyimme takaisin. Tamma oli rauhoittunut mukavasti ja käveli nätisti vierelläni. Polun varrella kasvoi jo aivan vihreää ruohoa, joten pysäytin Karkin ja annoin sen vähän maistella kevään ensivihreää. Sitten jatkoimme matkaa tallia kohti ja suoraa pesupaikalle.

Karkki oli lämpöisen kelin ja pössöttämisensä takia aika hikinen, joten päätin pestä sen. Ja ehkä karvatkin vähän lähtisivät pesussa. Kastelin tamman lämpimällä vedellä. Sitten sekoitin ämpäriin shampooveden ja otin sienen, jolla pesin tamman läpikotaisin lopuksi hännän shampoosankoon upottaen ja pesten. Karkki seisoi nätisti, mutta se vähän väliä puristeli vedet päälleni, enkä tiedä kumpi meistä lopuksi oli sitte pestymmän näköinen. Huuhtelin shampoot huolellisesti hevosesta. Sitten otin hikiviilan ja kuivasin enimmät vedet. Kävin hakemassa myös fleeceloimen, jonka heitin tammalle. Irroitin hevosen pesupaikalta ja vein sen karsinaan. En saanut ovea vielä edes lukkoon asti, kun poni oli jo piehtaroimassa. Pudistin päätäni ja naurahdin; onneksi laitoin loimen sille.

Lähdin hakemaan harjoja pihalta. Koska olin pessyt hevosen, päätin pestä myös harjatkin. Tein ämpäriin saippuavettä, johon laitoin harjat likoamaan. Sitte otin ne yksitellen ja huuhtelin huolellisesti. Kun kaikki harjat oli pestynä ja huuhdeltuna, kävin viemässä ne kuivumaan. Menin varustehuoneeseen ja otin Karkin suitset. Ne olivat melko likaiset, joten päätin putsata ne. Kun suitset olivat puhtaat, niputin ne ja laitoin paikoilleen. Kurkkasin satulan puhtaustilanteen ja muuten se olikin ok, mutta vaihdoin satulahuovan puhtaaksi. Kävin kokeilemassa Karkkia ja se oli melko hyvin jo kuivanut. Vaihdoin sille vielä hetkeksi kuivan loimen. Odotellessani tamman kuivahtamista, päätin pesaista sen ruoka- ja juomakupit. Hain ämpärin, sienen ja tiskiharjan. Aloitin vesikupista hinkaten sen puhtaaksi ja poistaen likaiset vedet. Pesaisin myös ruokakupin. Ja olihan minulla innokas apurikin, Karkki varasti pesusienen roikottaen sitä pää ylhäällä hampaissaan ja selkäni kääntäessäni sille kävi kaatamassa ämpärin, missä oli likaista vettä vesikupista. Noh, eipä tarvitse yksin siivota. Kävin viemässä tavarat paikoilleen.

Karkki oli sen verran kuivanut, että voisin viedä sen pihalle aurinkoon. Otin tammalta loimen pois ja kävin viemässä sen kuivumaan. Sitten otin Karkin riimunnarun päähän ja kävelimme tarhoille. Laitoin Karkin omaan tarhaansa ja annoin vielä kaikille tarhalaisille porkkanat. Rapsuttelin hetken hevosia, mutta Karkki kyllästyi nopeasti ja lähti tarhan toiseen päähän. Ja tietysti piehtaroi siinä likaisimmassa kohdassa.. Lähdin tallia kohti viemään riimunnarun paikoilleen ja hakemaan tavarani ennen kotiin lähtöä.

Aivan super kiva tarina Miley! Kirjoitustyylisi kehittyy kehittymistään ja tämä tarina olikin erityisen mukavaa luettavaa. Juoksuttaminen olikin Karkille oikein hyvä vaihtoehto näin vaihteluksi, sillä tammalla on ollut viimepäivinä hieman kevättä rinnassa. Huomasin muuten illalla tallilla käydessäni jättämäsi lapun ja kengittäjä lupasikin tulla jo heti huomenna kenkäämään ponin uuteen kesäkenkään!
Karkin varusteet ja ruoka-astiat suorastaan loistelivat puhtautta, enkä voinut päivän tunneilla olla ihailematta kättesi jälkeä, kyllä nyt kelpaa ponin liikkua puhtaissa kamoissa
Karvaakin tosiaan irtonee aikalailla.. mutta onneksi Karkinkin karvanlähtö alkaa pikkuhiljaa olemaan voitonpuolella, pesussa irtokarvat olivat tainneet ainakin omalla silmäykselläni saada kyytiä!

Todella mukava tarina, josta heittelen kaappiisi tällä kertaa 25ve !

terveisin, Melle